Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät kolmenkymmenen eri-ikäisen ja taidoiltaan eritasoisen henkilön näppäimistönkäyttöä. Tutkimustiedot kerättiin optisella liikkeentunnistusjärjestelmällä, joka tallensi kaikkien sormien tarkat liikkeet kirjoittamisen aikana.
Samanlaisia tarkkaan tallentamiseen perustuvia liiketunnistimia käytetään ammattimaisessa elokuvanteossa. ’’Ensimmäistä kertaa voidaan sanoa tarkasti, mikä sormi painaa mitäkin näppäintä’’, sanoo Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Anna Feit.
’’Kun henkilöltä kysytään, mitä sormia hän käyttää kirjoittamiseen, hän ei osaa sanoa tarkasti. Vastaus saadaan paremmin selville liikkeenseurannalla kerätyistä tiedoista’’, Feit sanoo.
Liikkeentunnistuksen tiedot osoittavat, että sormien määrän sijaan kirjoitusnopeuteen vaikuttavat muut tekijät. Nopeat kirjoittajat ovat esimerkiksi oppineet pitämään kätensä paikoillaan sen sijaan, että liikuttaisivat niitä näppäimistöllä. Lisäksi he käyttävät johdonmukaisesti samaa sormea tietyn kirjaimen kirjoittamiseen.
Mielenkiintoinen havainto oli, että useimmat koehenkilöistä käyttivät vasenta ja oikeaa kättä hyvin eri tavalla. Vasen käsi pysyi aina samassa asennossa, kun taas oikea käsi liikkui usein puolelta toiselle ja sillä käytettiin suurta määrää näppäimiä.
’’Kymmensormijärjestelmä on kehitetty kirjoituskoneella kirjoittamiseen, joten siitä ei ole hyötyä esimerkiksi kuvankäsittelyjärjestelmän pikanäppäimissä tai pelaamisessa, jossa käytetään usein pelkkää hiirtä, Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta arvioi.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää uusien käyttöliittymien suunnittelussa ja voi johtaa uusiin opetusmenetelmiin ja parempaan käyttäjätukeen. Tutkijat uskovat, että kirjoitustekniikat syntyvät tietokoneen eri käyttötarpeista.
Tulokset esitellään ihmisten ja tietokoneen vuorovaikutukseen keskittyvässä CHI-konferenssissa San Josessa, Yhdysvalloissa toukokuussa 2016. Euroopan tiedeneuvosto (ERC) myönsi professori Oulasvirralle noin 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant rahoituksen viideksi vuodeksi.
Tutkimustulokset ja videokoosteet ovat nähtävissä verkossa (LINKKI).
Kuvat: Aalto