Euroopan avaruusjärjestö ESAn ExoMars-luotain laukaistiin onnistuneesti kohti Marsia tänään kello 11.3 Suomen aikaa. Ilmatieteen laitos on toimittanut luotaimen Schiaparelli-laskeutujaan instrumentteja, jotka havainnoivat Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta.
Eurooppalainen EXOMARS-luotain laukaistiin tänään Kazakstanista Baikonurin avaruuskeskuksesta venäläisellä Proton-M raketilla. Vielä tänä iltana noin klo 22.13 Suomen aikaa Protonin Breeze-M -vaiheraketti irtoaa avaruudessa, ja ExoMars -luotain jatkaa matkaansa pois Maan vetovoimakentästä Marsiin suuntautuvalle radalle.
ExoMars koostuu Marsin kiertolaisesta (TGO) sekä pinnalle laskeutuvasta Schiaparelli-tutkimusaluksesta. Ilmatieteen laitos on toimittanut Schiaparelli-laskeutujaan instrumentteja, jotka havainnoivat Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta.
Ilmatieteen laitos on aikaisemmin operoinut samantyyppisiä laitteita mm. NASAn Curiosity-marsmönkijän (2012 -) ja Mars Phoenix -laskeutujan kyydissä (2008), sekä Saturnuksen Titan-kuussa, jonne ESAn ja NASAn yhteinen Huygens-luotain laskeutui tammikuussa 2005.
Ilmatieteen laitoksen suunnittelemat kaasukehän paine- ja kosteusinstrumentit perustuvat Vaisalan anturiteknologiaan. Instrumenttien kehittelyyn ovat osallistuneet myös Suomen Optomekaniikka, Skytron ja Ideal Engineering.
Vaisalalta erikoisversioita paineanturista
Vaisala on toimittanut ExoMars-projektille Humicap-kosteusantureita ja Marsin olosuhteisiin viritettyjä Barocap-paineantureita, joita on kahta erilaista tyyppiä. ExoMars-projektin paineanturit muokattiin Vaisalassa Marsin kaasukehän matalan paineen vaatimuksiin.
Kosteusanturi ja pienempi paineanturi ovat samoja joita käytetään Vaisalan radiosondeissa ilmakehän meteorologisissa mittauksissa. Suurempi paineanturi on kehitetty prosessiteollisuuden tarpeisiin. Vaisalan anturit ovat osa DREAMS-havainnointilaitteistoa (Kuva).
Vaisalan antureita on ollut mukana Ilmatieteen laitoksen mittalaitteissa Saturnuksen kuu Titanin tutkimuksessa vuonna 2005 (ESA /Cassini/Huygens), Marsissa vuonna 2008 (NASA/Phoenix), ja vuonna 2012 NASA:n Curiosity Rover-mönkijässä. Lisäksi Vaisalan antureita hyödynnetään kansainvälisellä avaruusasemalla tehtävässä biotieteiden tutkimuksessa.
Luotaimen Matka Marsiin kestää seitsemän kuukautta.
Kuva: David Ducros ESA