Lisätyn todellisuuden ja puettavan elektroniikan soveltaminen vielä heikkoa

Puettavaa teknologiaa voidaan käyttää robotin etäohjauksessa ja lisätyn todellisuuden avulla voidaan opastaa mobiilia huoltohenkilöä vaiakka maapallon toiselta puolelta. VTT:n tutkija, diplomi-insinööri Iina Aaltonen havaitsi väitöstyössään, että uusien teknologioiden sovellettavuus ei ole vielä riittävällä tasolla työkäyttöön.

Suurin osa tutkituista teknologioista arvioitiin hyödyllisiksi, mutta soveltuvuus kaikkeen työhön ei ole itsestäänselvyys.  Iina Aaltosen perjantaina Aaltyo-yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan tarvitaan käytännön tietoa työntekijän ja teknologian vuorovaikutuksesta, jotta sovellettavuus ja kalliit teknologiainvestoinnit saadaan käännettyä hyödyiksi ja voitoiksi.

”Laitteet, joita ennen nähtiin tieteiselokuvissa, ovat liukumassa jo monen työpaikan arkeen. Työn luonne muuttuu, koska teknologian avulla tietoa on saatavilla missä ja milloin vain”, kertoo, diplomi-insinööri Iina Aaltonen.

Volkswagenin tehtaalla tutkitaan myös  virtuaalitekniikoiden hyödyntämistä tuotantokäytössä.

Usability of emerging technologies: user studies with wearable, multimodal and augmented reality solutions -väitöstyön tuloksena syntyi kokoelma näkökohtia, jotka auttavat suunnittelemaan ja arvioimaan tulevaisuuden teknologioita käyttäjän näkökulmasta.

Aaltonen käytti tutkimuksessaan puettavia ja eri aistikanavia tukevia laitteita, lisätyn todellisuuden sovelluksia sekä niiden yhdistelmiä.  Työntekijöille tarjottiin tietoa esimerkiksi älylasien, kuulokkeiden ja puettavan värinäliivin välityksellä. Puettava teknologia sisälsi vartalon päälle puettavia tietokoneita tai käyttöliittymiä.

Näiden käyttöä pidettiin helppona ja luonnollisena, mutta laitteiden kestävyys ja häiritsevyys nousivat esiin. Esimerkiksi älylasit voivat peittää osan näkökentästä, eikä niitä ole suunniteltu käytettäväksi fyysisessä työssä. Laseja testattiin mm. maastonavigoinnissa ja huoltotyössä.

Multimodaaliset järjestelmät yhdistelevät ja tarjoavat tietoa hyödyntäen useita laitteita ja aistikanavia.

Käyttäjä voi tosin selvityksen mukaan hämmentyä useista lähteistä tulevasta tiedosta esimerkiksi viiveen tai ristiriitaisen tiedon vuoksi.  Multimodaalisuus tarjoaa käyttäjille kuitenkin varmuutta tilanteissa, joissa jokin aistikanava on kuormitettu tai yksittäinen laite rikkoutuu.

Lisää: DI Iina Aaltosen väitöskirja (LINKKI, pdf)

TAUSTAA: Virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) ja lisätty todellisuus (augmented reality, AR) ovat pian huoltohenkilöstön arkea. Lisätyn todellisuuden teknologioilla toteutettuja ohjeita oli helppo seurata, mutta niiden hyödyllisyys kokeneille työntekijöille jäi epäselväksi. Esimerkiksi huoltotyössä kokenut työntekijä ei tyypillisesti tarvitse yksityiskohtaisia ohjeita, mutta ohjeiden tarve voi muuttua, jos laitteen huoltoväli on pitkä. Lisää VR- ja AR-tekniikasta Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI)

Kuvituskuva: VTT:ssä on tutkittu virtuaalitekniikoiden hyödyntämistä jo useita vuosia. Kuva: Uusiteknoologia.fi

Tarkennettu otsikkoa 13.8.2018

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa. (LINKKI)

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2018/