Käytöstä poistuneita kännyköitä ei laiteta kiertoon, vaikka niiden avulla voisi pienentää omaa hiilijalanjälkeä. Jopa kaksi kolmesta suomalaisesta jättää kännykät kierrättämättä ja viidenneksellä on jopa kuusi varalaitetta tyhjän panttina kotonaan, selviää uudesta kyselytutkimuksesta.
Tietotekniikkayhtiö Atean julkistamasta kyselytutkimuksesta käy ilmi, että mobiililaitteiden kierrätys on Suomessa edelleen heikolla tolalla, vaikka puhelimia hankitaan vuodesta toiseen suuria määriä. Monelle puhelimien tietojen poistaminen tuntuu olevan iso ongelma.
Yli kolmannes selvityksen suomalaisista ilmoitti mobiililaitteiden kierrättämisen esteeksi, ettei tiedä, minne vanhat laitteet voisi viedä. Silti yleisin syy, miksi suomalaiset eivät laita vanhoja laitteita kiertoon on, että niitä säilytetään varalaitteina. Näin sanoi lähes puolet vastaajista.
Tietoturvariskien ja tiedon väärinkäytön pelko estää lähes kolmannesta suomalaisia kierrättämästä mobiililaitteita. Ja silti oikein tyhjennettynä puhelimilla voisi olla käyttöä edelleen muualla.
Erityisesti yrityskäytössä olleilla älypuhelimilla voisi tietoturvallisesti kierrätettyinä olla vielä pitkä käyttöikä jossain muualla. Siksi työpaikoilta toivotaankin suurempaa vastuuta mobiililaitteiden kierrätyksessä.
Kyselyyn vastanneista 80 prosenttia koki erittäin tai melko tärkeäksi sen, että heidän työpaikallaan tarjotaan kierrätysmahdollisuus käytöstä poistetuille elektronisille laitteille. Selvityksen tehneen Atea Finland Oy:n toimitusjohtaja Juha Sihvosen mukaan. voimme näin pienentää hiilijalanjälkeämme käyttämällä laitteet niiden todellisen elinkaaren loppuun asti.
’’Käyttökelvottomillakin puhelimilla on arvoa raaka-ainekierrätyksessä’’, sanoo Vesa Siitari, Atea Finland Oy:n kestävästä kehityksestä vastaava johtaja.
Siitarin mukaansa yhden älypuhelimen valmistus uusista raaka-aineista tuottaa 86 kiloa jätettä ja Suomessa myydään vuosittain noin 2,5 miljoonaa puhelinta. Näiden puhelinten valmistamiseen tarvitaan 51 tonnia alumiinia, mikä vastaa suunnilleen 3,4 miljoonaa juomatölkkiä,
Atea selvitti kyselytutkimuksessa, miten suomalaiset kierrättävät mobiililaitteensa. Kysely tehtiin marras–joulukuussa 2019, ja siihen vastasi 743 ihmistä. Kysely lähetettiin laajasti Atean sidosryhmille.
TAUSTAA: Jopa 10 vuotta vanha puhelin voi olla korjattavissa
Kuluttaja-lehden mukaan kuluttajariitalautakunnan tekemien päätösten perusteella ainakin kalliimman hintaluokan älypuhelimien pitäisi kestää käytössä vähintään neljä vuotta.
Lehden haastatteleman Kilpailu- ja kuluttajavirastosta johtavan asiantuntija Jukka Kaakkola mukaan, että lain mukaan tuotteen pitää kestää ”vähintään odotettavissa olevan kestoikänsä verran”.
Kaakkolan mukaan puhelinten ohjelmisto- ja tietoturvapäivitykset voi kytkeä samaan kestoikäolettamaan kuin puhelimen tekniikan. Valmistajien lupaukset varaosien saatavuudesta ovat varovaisempia.
Silti huoltoliikkeet korjaavat Kuluttaja-lehden selvityksen mukaan silti jopa lähes kymmenen vuotta vanhoja älypuhelimia. Suomessa myydään Kuluttajan jutun mukaan noin 2,3 miljoonaa uutta älypuhelinta joka ikinen vuosi.
Kuluttaja-lehden numerossa 1/2020 kerrotaan merkittävimpien puhelinvalmistajien varaosien sekä ohjelmistopäivitysten saatavuuden. Lisää: (LINKKI)