Eurooppalaisissa kotitalouksissa uinuu unohdettu yli miljardin euron edestä kännyköissä olevaa kierrätykseen sopivaa raaka-ainetta, kertoo käytettyä elektroniikkaa kaupittelevan Refurbedin Fraunhofer-instituutilla tekemä selvitys. Yksistään kobolttia on 5 000 tonnia ja kultaa yhdeksän tonnia eurooppalaisten kotien kaapeissa ja piirongeissa. Suomalaiset ovat samaisen selvityksen mukaan Euroopan kärkeä vanhojen puhelinten hamstraamisessa.

Eurooppalaisten laatikoihin on varastoitu tutkimuslaitos Frauhofer Austrian mukaan noin 431 miljoonaa käyttämätöntä vanhaa ja kunnostuskelvotonta älypuhelinta.  Vaikka yksittäinen laite sisältää vain joitakin kymmeniä grammoja metalleja moom 431 miljoonan laitteen yhteenlaskettu uinuva materiaalivarasto on valtava. Niiden materiaalinen arvo on selvityksen mukaan  noin 1,1 miljardia euroa.

’’Laitteiden palauttaminen kiertoon ei ainoastaan auta ympäristöä, vaan antaa arvokkaille raaka-aineille uuden mahdollisuuden”, sanoo käytettyä elektroniikkaa myyvään Refurbedin perustaja Kilian Kaminski. Miljoonia vanhoja puhelimia voidaan hänen mukaansa joko kunnostaa uudelleenkäyttöön tai kierrättää materiaalina.

Raaka-aineselvityksen mukaan laatikoissa pölyttyvissä kännyköissä odottaa tuhansia tonneja arvokkaita materiaaleja, jotka voisi kierrättää hyötykäyttöön.   Vanhojen laitteiden palauttaminen vähentää myös tarvetta louhia metalleja maaperästä, mukaan lukien niin sanottuja kriittisiä raaka-aineita (CRM) ja konfliktimineraaleja (CM).

Lisäksi näiden harvinaisten raaka-aineiden saatavuus on rajallinen, mikä asettaa EU:n strategiseen riippuvuuteen globaaleista toimittajista. Ja jos laitteiden sisältämät metallit kierrätettäisiin, Euroopan arvoketjuun palautuisi yli 5 000 tonnia kobolttia, 129 tonnia magnesiumia, 431 tonnia tinaa, 43 tonnia volframia, tonni palladiumia ja jopa yhdeksän  tonnia kultaa.

”Metallien pitoisuus yhdessä tonnissa elektroniikkajätettä voi ylittää pitoisuuden yhdessä tonnissa malmia, joka louhitaan perinteisellä kaivostoiminnalla. Siksi kaivostoiminta vanhoissa älypuhelimissa voi todella olla kannattavaa”, sanoo Fraunhofer Austrian projektipäällikkö Paul Rudorf.

Pelkästään Suomen luvut ovat selvityksen mukaan huomattavia: kotitalouksissa on 8,6 miljoonaa käytöstä poistettua älypuhelinta, joista 5,9 miljoonaa voitaisiin kierrättää materiaalina. Suomalaisten puhelimista voitaisiin saada muun muassa 72 tonnia kobolttia, 118 kiloa kultaa, 5,9 tonnia tinaa, 590 kiloa volframia ja 1,8 tonnia magnesiumia. Niiden yhteenlasketuksi arvo on 14,4 miljoonaa euroa.

Suomessa säilötään suhteessa väkilukuun myös eniten vanhoja matkapuhelimia 12 Euroopan maan joukossa eli kaikkiaan 1,53 kännykkää jokaista suomalaista kohti. Paljon puhelimia säilytetään myös tsekeissä (1,52/asukas) ja Tanskassa  (1,51/asukas) . Vähiten vanhoja puhelimia on varastoituna Irlannissa (1,43/asukas) ja Italiassa (1,39/asukas).

Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen saada 25 prosenttia raaka-ainetarpeestaan kierrätyksellä vuoteen 2030 mennessä. Euroopassa käytettyjen älypuhelimien kierrätysprosentti on 10, mutta maailmanlaajuisesti vain 7,6 prosenttia. Lisäksi suuri osa kierrätysjärjestelmän kierron ulkopuolelle jäävistä laitteista joko jää kotitalouksiin tai viedään toisinaan laittomasti kehitysmaihin.

FAKTALAATIKKO: Käyttämättömät kännykät Euroopassa ja Suomessa

• Eurooppalaisiin kotitalouksiin on kertynyt noin 642 miljoonaa käyttämätöntä älypuhelinta, joista noin 211 miljoonaa voitaisiin kunnostaa uudelleen käyttöön ja 431 miljoonaa kiertää materiaalina.
• Suomessa lojuu kodeissa 8,6 miljoonaa käytöstä poistettua älypuhelinta, joista noin 2,7 miljoonaa voitaisiin kunnostaa uudelleen käyttöön ja 5,9 miljoonaa kiertää materiaalina.
• Kriittiset raaka-aineet (CRM) – kuten koboltti, kupari, magnesium tai palladium – on EU:n luokittelema kriittisiksi niiden korkean taloudellisen merkityksen ja toimitusrajoitusten riskin vuoksi. EU:n komission tutkimuksen (2023) mukaan kriittisten aineiden listalla on 34 niukasti saatavilla olevaa raaka-ainetta.
• Konfliktimineraalit (CM) – kuten tina, tantaali, volframi ja kulta – louhitaan usein epäinhimillisissä oloissa konfliktialueilla, joissa ne rahoittavat aseellisia ryhmiä ja aiheuttavat vakavia sosiaalisia seurauksia. Lisäksi niiden louhinta aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja elinympäristöjen tuhoutumisesta maaperän ja veden saastumiseen.
• EU:n kasvavaa kriittisten raaka-aineiden kysyntää selittää esimerkiksi Euroopan komission ennakointiraportti Kriittiset raaka-aineet EU:n strategisille teknologioille ja aloille (englanniksi). Raportti tarkastelee tarkemmin yhdeksän teknologian toimitusketjuja kolmella strategisella alalla: uusiutuvassa energiassa, sähköisessä liikkumisessa sekä puolustus- ja ilmailualalla.
• Eurooppalaista elektroniikkajätettä päätyy myös kehitysmaihin, etenkin Afrikkaan. The Global E-waste Monitor 2020 -raportin mukaan yli 60  prosenttia Afrikassa syntyvästä elektroniikkajätteestä on peräisin tuonnista.
• Hylätyissä ja kierrätykseen sopivissa puhelimissa olevien metallien hinnat on laskettu niiden sisältämien raaka-aineiden helmikuun 2025 maailmanmarkkinahinnoilla: materiaalina kierrätettävien puhelinten arvo Euroopassa olisi 1,1 miljardia euroa, josta suomalaisten puhelinten osuus olisi 14,4 miljoonaa euroa.

Lähde: Refurbed