Pohjoismaiset Norja ja Tanska Suomea haavoittuvimpia kansainvälisen kaupan häiriöille, mutta Suomen ongelmana on Etlan mukaan Suomen logistinen riippuvuus Kiinasta esimerkiksi akuissa ja niiden materiaaleissa. Ruotsin ja Islannin kauppa kestää Suomea iskuja paremmin, kertoo Etlan julkistama uusi raportti.

Suomen riippuvuus osa- ja komponenttituonnin haavoittuvuudet liittyvät erityisesti Kiinaan, ilmenee yksityiskohtaisesti Etlan tänään julkaistusta raportista.  Kaikkien Pohjoismaiden talous nojaa vahvasti silti Eurooppaan, mutta strategiset haavoittuvuudet piilevät suurvalloissa eli Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Muutos haastaa niin Suomen kuin muidenkin Pohjoismaiden pienet ja avoimet taloudet, joille kansainvälinen kauppa on elinehto. Eritysesti välituotteiden, eli hyödykkeiden, joita käytetään osana muiden hyödykkeiden valmistusta, tuonti muodostaa liki puolet Pohjoismaiden tavaratuonnista.

Välituotteiden osuus on erityisen korkea Suomessa (57 %) ja pienin Tanskassa ja Islannissa (42 %). Tämä ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Statistics Denmarkin yhdessä toteuttamasta tutkimuksesta “The Value Chains of Nordics – Tracking Resilience and Vulnerabilities”.

Maantieteellisesti kriittisimmät haavoittuvuudet painottuvat eri tavoin. Tanskan ja Ruotsin haavoittuvimpien tuotteiden lähde on Yhdysvallat, kun taas sekä Suomen että Islannin riippuvuudet kohdistuvat Kiinaan. Norjan haavoittuvuudet ovat jakautuneet maailmanlaajuisesti laajimmalle alueelle.

’’Kun kriisitilanteessa tuonti yhdeltä alueelta tai toimittajayritykseltä Suomeen katkeaa, uusia toimittajayrityksiä on vaikea löytää nopeasti. Voimakas riippuvuus yhdestä toimittajasta tai maasta on nykyisessä maailmantilanteessa turha riski, mikä korostaa tarvetta jatkuvalle arvoketjujen seurannalle, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Pohjoismaiden tärkeimpiä välituotteiden maahantuojia ovat suuryritykset eli vähintään 250 hengen yritykset – ja sama koskee myös vientiä. Suomessa ja Ruotsissa suurten yritysten rooli on erityisen korostunut, kun taas Islannissa ja Norjassa pienemmillä yrityksillä on suurempi painoarvo viennissä.

’’Uudessa geotaloudessa taloudellisia työkaluja käytetään myös ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä haastaa Pohjoismaiden perinteisen avoimen talousmallin, Jyrki Ali-Yrkkö toteaa. Esimerkiksi vihreään ja digitaalisen siirtymään liittyvät välttämättömät kriittiset raaka-aineet ovat niin ikään keskittyneet voimakkaasti, ja niiden hankinta riippuu suuresti Euroopan ulkopuolisista kumppaneista.

Lisää: Ali-Yrkkö Jyrki & Nielsen Bøergh Peter: The Value Chains of Nordics – Tracking Resilience and Vulnerabilities (LINKKI).

Kuvituskuva: UT