Eurooppalaiset teknologia- ja verkkoalustajohtajat haluavat pitää kiinni paikallisesta yhteiskuntamallista vaikka arvostavat Yhdysvaltain Piilaakson innovaatiokykyjä. Eurojohtajat eivät kuitenkaan jaa Piilaaksolaista libertaaria aatetta, toteaa VTM Elina Kiiski-Katajan väitöskirjassaan, joka tarkastetaan tänään Helsingin yliopistossa. Mukana linkit videoyhteyteen ja väitöskirjaan.
Teknologioiden alustoituminen muuttaa yhteiskuntaa vähintäänkin yhtä perusteellisesti kuin teollistuminen aikanaan. Samalla amerikkalaiset suuryritykset hallitsevat alustainfrastruktuuria, jonka vastapainoksi Eurooppassa johdolla voisi olla tärkeä rooli alakohtaisten alustojen rakentamisessa. Euroopan unioni on rakentanut digitaalisen sääntelynsä toisenlaiselle pohjalle: demokratialle, perusoikeuksille ja sosiaaliselle markkinataloudelle. VTM Elina Kiiski-Katajan väitöskirja kutsuu tätä lähtökohtaa eurooppalaiseksi unelmaksi vastapainoksi Piilaakson kapinapohjaiselle hengelle.
Kiiski-Katajan väitöstutkimuksen mukaan Piilaakson visiota ja osin syntymistä on ohjannut niin libertaarismi, kylmän sodan innovaatiokulttuuri kuin 1960-luvun vastakulttuuri. Visio korostaa individualismia ja näkee teknologian välineenä irtautua yhteiskunnan rakenteista. Taustaksi Kiiski-Kataja haastatteli väitöskirjaansa 20 teknologia-alan johtajaa ja vaikuttajaa eri puolilta Eurooppaa, sekä suurista että pienistä yrityksistä. Vastauksissa käsitykset yhteiskunnasta jakautuivat kolmeen tyyppiin.
Niistä talousliberaali ryhmä ihaili yhdysvaltalaista innovaatiokykyä, mutta sitoutuu silti eurooppalaiseen malliin ja suhtautuu kriittisesti EU:n teknologiasääntelyyn. Sosiaaliliberaali ryhmä teknologiajohtajista torjuu amerikkalaisen innovaatiomallin. Se korostaa eurooppalaista sosiaalista mallia ja suhtautuu myönteisesti EU-sääntelyyn. Radikaali ryhmä oli puolestaan pienempi vähemmistö, joka kyseenalaisti uskon jatkuvaan talouskasvuun ja teknologiseen kehitykseen.
Eurooppalaiset johtajat näkevät demokratian kolmella tavalla: turvallisuutena, tulonjaon sosiaalisena sopimuksena tai yhteisinä arvoina ja instituutioina. He suhtautuvat teknologiaan myönteisesti, mutta eivät pidä sitä ratkaisuna yhteiskunnan ongelmiin. Sääntelyä kritisoidaan, mutta instituutioille ei käännetä selkää. Johtajat tukevat demokratiaa ja vakiintuneita rakenteita sääntelykritiikistä huolimatta.
Lopputuloksena Elisa Kiiski-Katajan väitöskirja kannustaa eurooppalaisia teknologiatoimijoita rakentamaan omia visioitaan Kalifornian Piilaakson ihailun sijaan. Lisäksi luovuuden merkitys voi olla eurooppalaisessa teknologiakentässä aliarvostettua, vaikka se voisi toimia kehityksen voimavarana.
Lisää: VTM Elina Kiiski-Kataja väittelee 4.9.2026 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Imaginaries of European Technology Frontrunners – Towards the Silicon Valley Vision or the European Dream?”. Vastaväittäjänä on Assistant Professor Elisabetta Ferrari, Aarhus University, ja kustoksena on Janne Matikainen. Väitöskirja pdf-muodossa (LINKKI) ja live-verkkovideo 4.9.2026 klo 13.00 (LINKKI)
Kuvituskuva: Helsingin yliopisto, Tiedenurkkaus