Suomi säilytti kakkossijan – verkkokaupassa olemme jäljessä

Suomi sijoittuu digitaalisuuden hyödyntämisessä jo toistamiseen hopeasijalle maiden välisessä vertailussa, ilmenee tuoreesta 2021 Digibarometristä. Ykköspaikalla Suomi on julkisen sektorin vertailussa, ja myös yrityksissä sijoitus on noussut muutaman pykälän. Verkkokaupan kehitys on silti Euroopassa Suomea nopeampaa. Tuotteet ostetaan monesti ulkomaisista verkkokaupoista.

Mukavuudenhalusi voi olla tietoturvariski

IBM:n tietoturvatutkimus paljastaa tietotekniikan käyttäjän mukavuudenhalun ohittavan kriittisen tietoturva-ajattelun ja halun suojella jopa omaa yksityisyyttään. Tutkimuksen mukaan jopa 82 prosenttia vastanneista käytti salasanoja uudelleen, mutta Pohjoismaissa salasanojen kierrätys onneksi ei ole aivan niin yleistä kuin globaalisti.

Tutkimus- ja innovointitoimintaan tarvitaan lisäpanoksia

Suomalainen tutkimus- ja innovaatiorahoitus pieneni vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ja jatkui laskevana samalla kun tärkeimmät kilpailijamaat kasvattivat jo TKI-investointejaan. Jos Suomessa mielitään päästä neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, vaatisi se lähivuosina alan tutkijoiden lisää merkittäviä yksityisiä sekä julkisia lisäinvestointeja.

Suomeen kyberturvallisuuden kehittämisohjelma

Valtioneuvosto vahvisti viime viikolla uuden kyberturvallisuuden kehittämisohjelman, jonka ensisijaisena tavoitteena on tuottaa kasvua ja parantaa digitaalisen yhteiskunnan kestävyyttä. Ohjelma kattaa vuodet 2021–2030. Laajemminkin valtio aikoo aikoo panostaa julkisen sektorin kyberturvallisuuden parantamiseen. 

Palvelurobotiikka käyttöön – tiekartta käyttöönotosta

Suomalaisissa hoitokodeissa ja sairaaloissa on kokeltu kuuden vuoden ajan palvelurobotteja eri tehtävissä. Tulokset olivat positiivisia, mutta tekninen kehitys ei ole tutkijoiden mukaan vielä kaikilta osin vaadittavalla tasolla. Hanke on julkaissut tiekartan, jonka mukaan uusin palvelurobotiikka tulee hoitajien käyttöön kymmenen vuodeen kuluessa.

Huippukaiuttimen suunnittelussa viiveellä on merkitystä

Aalto-yliopiston akustiikan tutkijat selvittivät  kaiuttimia valmistavan suomalaisen Genelecin kanssa, miten pieniä viiveitä ihmiskorva pystyy erottamaan kuulon herkimmällä alueella. Tuloksissa on merkitystä sillä ”kaiuttimien kyky tuottaa tarkka stereoäänikuva on tärkeä ominaisuus, ja ajallisesti tarkan äänisignaalin tuottaminen on keskeinen osa tätä”, kertoo Genelecin tuotekehitysjohtaja Aki Mäkivirta. 

Pelialan kasvu jatkui koronasta huolimatta

Suomalaisen pelialan etujärjestö Neogames on julkaissut raportin, jonka mukaan pelialan liikevaihto kasvoi viime vuonna yhdeksän prosenttia 2,4 miljardiin euroon. Koko ala on selvinnyt pandemiasta toistaiseksi kohtuullisen hyvin. Väkeä yritykset työllistävät  kaikkiaan Suomessa 3600, joista 28 prosenttia on rekrytoitu ulkomailta.

Vienti kasvoi huhtikuussa

Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ennakkotilaston mukaan lähes 5,3 miljardia euroa huhtikuussa. Viennin arvo oli huhtikuussa 18,3 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 huhtikuussa, jolloin viennin arvo laski koronasta johtuen 19,2 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vienti kasvoi huhtikuussa kaksi prosenttia, kun maaliskuussa kasvu oli viisi prosenttia.