Uusi keino tuottaa toiminnallisia nanomateriaaleja

Kiinalaisen Xiamenin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat löytäneet uuden tavan valmistaa toiminnallisia metalliklustereista koostuvia nanomateriaaleja. Ne toimivat kuin puolijohde polymeeriketjun suunnassa ja kuin sähköinen eriste kahdessa muussa suunnissa.

Suomalaiskeksintö korvaa supermikroskoopit?

Suomessa kehitetyn uudenlaisen nanopinnoitteen avulla tavallisilla lääketieteelliset mikroskoopeila voidaan saavuttavat vastaavatarkkuus kuin 3-4 nanometrin erotuskykyyn pystyvillä supermikroskoopeilla. Tällä on merkitystä esimerkiksi laajoihin epidemioihin liittyvässä diagnostiikassa.

Pienempiä transistoreita kerrostetuilla hiilinanoputkilla

Kerroksittaisista nanoputkista voidaan tehdä tulevaisuudessa transistoreja, jotka ovat pienempiä ja nopeampia kuin nykyiset, piistä tehdyt transistorit. Tokion yliopiston ja muutamien muiden huippuyliopistojen lisäksi tutkimusta on tehty Aalto-yliopistossa. Projektissa on ollut mukana myös  suomalainen nanoalan yritys Canatu.

Materiaalijätti 3M tukemaan suomalaista anturikeksintöä

Anturikalvoa valmistaja Canatu on saanut uuden 15 miljoonan euron rahoitus materiaalan jättiyritys 3M:ltä. Suomalaisyritykseen jo aiemmin sijoittaneet japanilainen Denso ja myös ranskalainen Faurecia lisäsivät reippaasti panostuksiaan. Yritys on voittanut myös monia uusia kumppanuuksia ja suunnittelukilpailuja.

Reikäinen nanorakenne auttaa kehitystyössä

Jyväskylän yliopiston nanotutkijat ovat löytäneet optimaalisen reikärakenteen, joka minimoi lämmönjohtavuuden ennätysmatalalle tasolle. Uudenlaiset lämmön kontrollointiin liittyvät sovellukset ovat tärkeässä osassa esimerkiksi lämmön muuntamisessa sähköksi sekä jäähdyttimien ja herkkien säteilyilmaisimien kehitystyössä.

Nanokuution kultaamisella yllättävät seuraukset

Yksi nanoteknologian isoimmista haasteista on, kuinka hallita yksittäisten nanohiukkasten muotoa, kokoa ja rakennetta. Fyysisillä menetelmillä pystytään tuottamaan homogeenisia nanohiukkasia, mutta keinot muodon tai tarkan rakenteen säätämiseen ovat olleet tähän asti varsin rajoitetut.

Nanotimantein lisää vauhtia 3D-tulostukseen

Suomessa on kehitetty uudenlainen nanomuovimateriaali, joka mahdollistaa nopeamman 3D-tulostuksen ja parantaa samalla tulosteiden mekaanista kestävyyttä. Takana ovat helsinkiläinen Carbodeon ja VTT.

Sähköinen nano-ohjaus biomolekyyleille

Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkijat ovat BioNavis-nimisen yrityksen kanssa kehittäneet uudenlaisen nanoaktuaattorin. Sen avulla voidaan ohjata biomolekyylien muotoa sähkökentän avulla ja samalla tutkia niiden muodonmuutosta kultananohiukkasten optisten ominaisuuksien kautta.

Jyväskylä laajentaa nanoverkostoaan

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus tulee osaksi israelilaisen Bar-Ilanin yliopiston koordinoimaa kansainvälistä poikkitieteellisten nanotiedekeskusten verkostoa. Tarkoitus on tehdä entistä laajemmin tutkimus- ja koulutusyhteistyötä.

Uusi askel kohti optista tietokonetta – Suomesta!

Aalto-yliopiston tutkijat rakensivat optisen laskimen nanolangoista. Sähkön sijaan se suorittaa laskutehtävät valon avulla, ensimmäistä kertaa maailmassa. Kyseessä on uusin askel kohti optisia tietokoneita, joiden tulemista on odotettu jo vuosia.