EU-rahaa nanomateriaalien tutkimukseen

Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori, akatemiatutkija Kezilebieke Shawulienu on saanut Euroopan tutkimusneuvoston myöntämän kahden miljoonan euron ERC Starting Grant -rahoituksen. Kezilebieke työskentelee Jyväskylän yliopiston fysiikan ja kemian laitoksilla sekä Nanotiedekeskuksessa.

Kohti parempia ja tarkempia sähkömustenäyttöjä

Aalto-yliopistot tutkijat ovat onnistuneet liikuttamaan hallitusti sähkökentän avulla magneettisessa nesteessä olevia nanopartikkeleita. Löytö voi auttaa kehittämään uudenlaisia entistä tarkempia sähkömustenäyttöjä.

Nanokokoinen spinaaltolaite on askel kohti uudenlaista laskentaa

Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet yhdessä saksalaistutkijoiden kanssa nanokokoisen, spinaaltoihin perustuvan laitteen, joka mahdollistaa entistä pienempien ja energiatehokkaampien tietokonesirujen ja -laitteiden toteuttamisen. Nanokokoinen spinaaltolaite voisi tehostaa esimerkiksi kuvankäsittelyä ja hahmontunnistusta.

Nanoscience Days 2020: Nano- ja kvanttiteknologia menee verkkoon

Jyväskylän yliopiston Nanoscience Days 2020 -konferenssi menee pioneerihengessä verkkoon, josta se on seurattavissa virtuaalisesti 6.-7. lokakuuta. Aiheita ovat  nanomateriaalien lisäksi kvanttitietokoneiden kubitit, kvanttisensorit ja bioteknologiset nanoalueen ratkaisut. Osallistuminen vaatii rekisteröinnin.

Aurinkokennoihin mallia perhosen siivistä

Perhosen siipisuomuja imitoivilla nanorakenteilla voidaan Oulun yliopiston Nanomo-tutkijoiden mukaan merkittävästi parantaa aurinkopaneelien ominaisuuksia ja tehdä niistä vähemmän heijastavia. Uusi tutkimustulos tarjoaa tehokkaan mahdollisuuden aurinkoenergian keräämiseen aurinkokennojen avulla.

Uusi keino tuottaa toiminnallisia nanomateriaaleja

Kiinalaisen Xiamenin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat löytäneet uuden tavan valmistaa toiminnallisia metalliklustereista koostuvia nanomateriaaleja. Ne toimivat kuin puolijohde polymeeriketjun suunnassa ja kuin sähköinen eriste kahdessa muussa suunnissa.

Suomalaiskeksintö korvaa supermikroskoopit?

Suomessa kehitetyn uudenlaisen nanopinnoitteen avulla tavallisilla lääketieteelliset mikroskoopeila voidaan saavuttavat vastaavatarkkuus kuin 3-4 nanometrin erotuskykyyn pystyvillä supermikroskoopeilla. Tällä on merkitystä esimerkiksi laajoihin epidemioihin liittyvässä diagnostiikassa.

Pienempiä transistoreita kerrostetuilla hiilinanoputkilla

Kerroksittaisista nanoputkista voidaan tehdä tulevaisuudessa transistoreja, jotka ovat pienempiä ja nopeampia kuin nykyiset, piistä tehdyt transistorit. Tokion yliopiston ja muutamien muiden huippuyliopistojen lisäksi tutkimusta on tehty Aalto-yliopistossa. Projektissa on ollut mukana myös  suomalainen nanoalan yritys Canatu.