Suomi otti kultaa digiosaamisessa – silti kirittävää

Hitaasti herännyt Suomi nousi kärkeen digiosaamisessa. Teknologisen osaamisen lisäksi nyt osataan paremmin yhdistää myös palvelut ja toiminnot yhdeksi paketiksi. Silti Suomella on edelleen kirittävää digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Nyt kolmatta kertaa tehdyssä Digibarometrissa Suomen asema paranee jälleen pykälällä kultaan. Digibarometrissä oli mukana 22 maata, joista hopealle tuli Norja ja pronssille Tanska ja Ruotsi.

Vuonna 2014 vaikutti siltä, että monet digin uudet ilmiöt olivat yllättäneet pääjoukon suomalaisista toimijoista.

Digibarometrissa maat pannaan järjestykseen 36 muuttujan perusteella. Mittauksen kohteena on digitaalisuuden yhteiskunnallinen hyödyntäminen – koulutustason kaltaiset yleiset tekijät tai maan rooli ICT:n tuottajana eivät vaikuta sijoitukseen.

Mittaus toteutetaan kolmella tasolla (edellytykset, käyttö ja vaikutukset) ja kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen).

Suomi on tasainen digisuorittaja, syvempää soveltamista kaivataan

Vuoden 2016 Digibarometrin perusteella Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä syvenevästä digitalisoitumisesta. Käytössä Suomi jää kuitenkin sijalle 5 ja digitaalisuuden vaikutuksissa sijalle 3.

Viime vuoteen verrattuna etenkin julkisen sektorin digin käytössä on tapahtunut suuri parannus.

’’Kärkipaikasta huolimatta digitaalisuus on edelleen Suomelle suuri, pitkälti hyödyntämätön mahdollisuus. Hyötyjä ei ole lähellekään ulosmitattu. Onneksi Digibarometrin perusteella näyttää siltä, että edellytykset sen kohtaamiseen ovat maailman parhaat’’, Digibarometrin toteuttaneen Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen analysoi.

Lisää paukkuja verkkokauppaan ja tuotealustoihin

Verkkokaupassa ja teollisuuden digialustoissa olisi tilaa suomalaisyrityksille. Rahoituspalvelut ovat Suomen digitalisaation johtotähti, kaupan alalla suomalaisyritykset jäävät kuitenkin kauas naapurin taakse.

Suomen teollisuuden Mittelstand-yrityksiä tarkasteltaessa kävi ilmi, että yksikään yrityksistä ei hyödynnä digitaalisia alustoja osana tarjoomaansa ainakaan siten, että alustan pelisäännöt olisivat julkisesti saatavilla.

Hälytyskellojen pitäisi soida – vaikka b2b-puolella alustojen merkitys saattaa jäädä kuluttajapuolta vähäisemmäksi, ensimmäisenä laajaan käyttöön tulevan alustan asemaa on vaikea horjuttaa. Teollinen internet ja IoT-ratkaisut pitäisi ottaa nopeasti käyttöön.

’’Yritysten tulisikin sisäistää ymmärrys digitaalisuudesta itselleen mitä nopeimmin. Yksi suurimmista puutteista on, että yrityksillä itsellään ei ole omia resursseja ja tuntumaa siihen kuinka digitaalisuus koskettaa koko yrityksen kilpailukenttää’’, Aalto-yliopiston ja ETLA:n tutkijatohtori Timo Seppälä toteaa.

Suomen digitaalista asentoa kuvaava ja ennustava Suomen Digibarometri julkaistiin nyt kolmatta kertaa. Sen toteutti Etlatieto. Digibarometrin ovat tilanneet Kaupan liitto, liikenne- ja viestintäministeriö, Tekes, Teknologiateollisuus ja Verkkoteollisuus .

LISÄTIETOJA: Digibarometri 2016-selvitys (LINKKI)

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkossa !

http://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2016?e=19307983/35580639