Säteilyä kestävä elektroniikka tarvitsee uusia tekijöitä

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos on mukana Euroopan unionin ohjelmassa, jossa koulutetaan 15 uutta tohtoria elektroniikan säteilynkeston asiantuntijoiksi. Uusia asiantuntijoita tarvitaan erityisesti säteilyä kestävän avaruuselektroniikan kehitykseen.

Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa toimiva RADEF-tutkimusryhmä on mukana maaliskuussa 2017 alkaneessa Euroopan unionin Marie Skłodowska-Curie Actions -koulutusverkostossa, jonka tuloksena saataisiin uusia elektroniikan säteilytekniikan ammattilaisia.

Projektissa aloittaneista jatko-opiskelijoista kolme tekee väitöskirjansa ja opintonsa Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella, yhden työskennellessä päätoimisesti CERN:ssä ja kahden RADEF-tutkimusryhmässä. RADEF tutkimusryhmä osa Euroopan Avaruusjärjestöä

RADSAGA projektin koordinaattorina toimii tohtori Ruben Garcia Alia CERN:stä ja apulaiskoordinaattorina yliopistotutkija Arto Javanainen Jyväskylän yliopiston RADEF-tutkimusryhmästä.

Jyväskylän RADEF-tutkimusryhmä tekee tutkimustaan sekä kiihdytinteknologiaan pohjautuvaa palveluntarjontaa yliopiston kiihdytinlaboratoriossa sijaitsevalla tutkimusasemalla. Koko neljävuotisen projektin budjetti on 3,9 miljoonaa euroa. Jyväskylän yliopiston osuus on yli puoli miljoonaa euroa.

LISÄÄ: Space Finland -sivuston juttu Jyväskylän testaustoiminnasta  (LINKKI).

TAUSTAA: Säteilyä paremmin kestävää elektroniikkaa

Avaruudessa käytettävät elektroniikkajärjestelmät joutuvat toimimaan erittäin vaikeassa ympäristössä. Aurinkotuuli sekä hyvin energeettiset kosmiset hiukkaset luovat säteily-ympäristön, joka pitää huomioida valittaessa elektroniikkakomponentteja eri satelliittijärjestelmiin.

Teknologian kehittyessä elektroniikkakomponenttien herkkyys säteilylle on kiihtyvästi kasvanut. Satelliittien lisäksi lentokoneiden, ydinvoimaloiden sekä kiihdytinlaboratorioiden järjestelmissä säteilyn vaikutukset ovat olleet jo vuosia yhtenä suunnittelun lähtökohtana.

Myös herkimpien ja erityisesti ihmishenkien kannalta tärkeimpien maanpäällisten elektronisten järjestelmien, esimerkiksi herkän sairaalaelektroniikan, sydämentahdistimien ja itseohjautuvien autojen, suunnittelussa on otettava huomioon säteilyn aiheuttamat ilmiöt.

Tulevaisuudessa säteilyn aiheuttamien toimintahäiriöiden merkitys tulee selkeästi kasvamaan ja siksi Euroopan unioni on RADSAGA-projektissa ennakoivasti panostanut näiden ilmiöiden tutkimiseen.

Kuva: ESA

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa (LINKKI).

LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!