Uusista tuulivoimaloista sähköä myös heikolla tuulella

Uusin teknologia moninkertaistaa tuulienergian hyödyt ja mahdollistaa kilpailukykyisen tuulivoiman hyödyntämisen Suomessa, arvioidaan VTT:n uudessa selvityksessä. Uusi teknologia mahdollistaa kilpailukykyisen tuulivoimasähkön lisäämisen Suomessa.

Maatuulivoimalat rakennetaan usein avarille paikoille, joilla tuulee riittävästi. Ongelmana on, että heikolla tuulella ei saada riittäviä tehoja. Ratkaisuksi on aikaisempia korkeammat tornit ja suuremmat roottorit eli pidemmät lavat.

VTT selvityksessä ilmeni, että uuden ajan tuulivoimalat ovat riittävän tehokkaita myös heikolla tuulella. Etuna on, että voimaloita voi sijoittaa jatkossa vapaammin, esimerkiksi metsäisille alueille.

Vaikka uusien voimaloiden investointikustannukset ovat oletuksissa suuremmat kuin vanhan, niistä saatavat hyödyt potentiaalin kasvamisena ovat viisinkertaisia verrattuna vanhempaan teknologiaan. Samalla kustannusoletuksella voidaan uudella teknologialla kattaa koko Suomen sähkönkulutus (86 TWh), kun vanhalla teknologialla potentiaali jää noin 16 terawattituntiin.

”Tuulivoimaa on Suomessa saatavilla riittävästi. Laajamittainen tuulivoiman hyödyntäminen edellyttää uudenlaisia ratkaisuja koko sähköjärjestelmään”, sanoo tutkija Erkka Rinne VTT:ltä.

Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa ja Suomella on erityinen kilpailuvaltti, koska meillä on arktista tuulivoimaosaamista. Tuulivoimateknologiaa kehittävien yritysten lisäksi VTT tutkii teknologiaa, jossa hyödynnetään esimerkiksi tuulivoimaloiden virtuaalimallinnuksen työkaluja ja säätömahdollisuuksia.

Tutkimuslaitos VTT:n tekemä tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa EL-TRAN-tutkimushanketta (2015–2021). Strategisen tutkimuksen neuvosto toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Maailmanlaajuisesti tuulivoiman osuus on vasta neljä prosenttia maailman sähkönkulutuksesta, mutta Euroopassa jo yli kymmenen prosenttia.

LISÄÄ: Tiedeartikkeli ”Effects of Turbine Technology and Land Use on Wind Power Resource Potential’’, Erkka Rinne, Hannele Holttinen, Juha Kiviluoma & Simo Rissanen luettavissa  Nature Energy -lehdestä (LINKKI)

Arkistokuva:Lagerwey