Palohäyttimien tietoturva ja IoT mietityttävät pelastusalaa

Esineiden Internet mahdollisuuksia parantaa turvallisuutta mutta voi aiheuttaa myös turvallisuusriskejä. Varsinkin tietoturvallisuus jää usein vähälle huomiolle, muistuttaa Pelastusalan Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä. Lue raportti IoT-tekniikan hyödyntämisen paloturvallisuuteen.

Verkkoon siirtyvä laitteistojen hallinta ja etäpalvelut ovat jo rakennuksissa nykypäivää. Tuotteiden tullessa markkinoille varsinkin tietoturvallisuuteen liittyvät ratkaisut jäävät usein huomioimatta.

’’Tällaisten turvallisuuteen keskeisesti liittyvien tuotteiden suunnittelussa turvallisuusperiaatteet ovat voineet jäädä puolitiehen. Vain harvat laitteet ovat kansallisten tai kansainvälisten standardien mukaisia’’,  sanoo johtava asiantuntija Petri Mero Finanssiala ry:stä.

Tietoturvallisuus on tunnistettu teknisellä tasolla, mutta verkotettujen laitteiden kanssa työskennellessä on kiinnitettävä huomiota toimintatapoihin laitteiden käytössä, suunnitelmallisuuteen, varautumiseen ja henkilökunnan kouluttautumiseen.

Palovaroittimet nettiin

IoT-teknologiaa hyödyntävät esimerkiksi älypalovaroittimet, joista hälytykset saadaan paikallisen hälytyksen lisäksi älypuhelimeen. Omistajan on varmistettava ilmoitusten välittymisen toimivuus tarvittaviin osoitteisiin, jotta hälytystieto ei jää vain laitteen tai kohteen sisäiseksi tiedoksi.

Älypalovaroittimien lisäksi verkkoon voidaan kytkeä myös vanhat palovaroittimet, jos ne varustaa älyparistolla. Kumpaakin ratkaisua voidaan ohjata älypuhelinsovelluksella.  Uusimmat paloilmoitinjärjestelmät taas voidaan liittää internettiin siten, että niitä voidaan hallita nettiselainpohjaisella käyttöliittymällä mistä tahansa.

Helppoa käyttäjälle, suunnittelijalle vaikeaa

Laitteiden suunnittelijat pitävät erittäin tärkeänä käyttöönoton ja toiminnan yksinkertaisuutta, jotta ratkaisut houkuttelisivat käyttäjiä. Helppokäyttöisyys saattaa aiheuttaa kuitenkin turvallisuusongelmia.

IoT-järjestelmien ohjelmistot vaativat usein säännöllistä päivittämistä, jotta laitteiden välittämä data on turvassa. Myös se, että laitteiden käyttöjärjestelmät usein ovat kytköksissä keskeisiin käyttöjärjestelmiin, kuten Androidiin tai IOS:ään, aiheuttaa helppokäyttöisyyden lisäksi myös riskejä.

Avoimissa verkoissa toimivat laitteet ovat aina myös helppo kohde ulkopuoliselle tekijälle. Käyttäjän eli ihmisen tuleekin olla se ratkaiseva avaintekijä, joka huolehtii laitteiden ja ohjelmistojen päivittämisestä sekä tarvittavista varmistuksista, kuten ajan tasalla olevista palomuureista ja varmennusten takana olevista verkoista.

’’Riskialttiina avoimena toimiva laite voi joutua myös välillisen ”hyökkäyksen” kohteeksi, jolloin haittatarkoituksissa tehdyn toiminnan lopputulos ei olekaan yksittäinen laite. Suojaamattomia laitteita voidaan käyttää toiseen tarkoitusperään, kuten kiinteistöautomaatiolaitteiden kuormittamiseen’’, muistuttaa liiketoimintajohtaja Matti Helkamo Siemensiltä.

Lisää: IoT-teknologian hyödyntäminen rakennuksien paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä, Tuomas Pylkkäsen diplomityöstä Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon (LINKKI, lyhennelmä).

Tärkeimmät teknologiauutiset kätevästi myös uutiskirjeenä! Tilaa (LINKKI)

LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta!