Suomi saa ensi vuonna uuden supertietokoneen, joka nostaa suomalaisten tutkijoiden laskentaresurssit Euroopan kärkitasolle ja mahdollistaa huippututkijoiden uudet läpimurrot. Tieteen tietotekniikan keskus CSC ja tietotekniikkayhtiö Atos allekirjoittivat sopimuksen supertietokoneen toimittamisesta vuosina 2019-2020. Katso videolta miten uusi superkone toimii.
Uuden supertietokoneen ansiosta tutkijat saavat käyttöönsä kuusi kertaa enemmän laskentatehoa, jonka avulla he voivat entistä tarkemmin ennustaa esimerkiksi ilmastonmuutosta tai tutkia kvanttimaailman ilmiöitä.
’’Atoksen toimittama kokonaisuus pystyy myös vastaamaan nykyisiin tekoälytutkimuksen haasteisiin, mikä kasvattaa investoinnin merkitystä entisestään”, sanoo CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski.
Uusi supertietokone sijoitetaan CSC:n datakeskukseen Kajaaniin ja kone otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on käytössä vuoden 2019 kesällä. Silloin otetaan käyttöön myös erityisesti tekoälytutkimukseen suunniteltu kokonaisuus.
Toisessa vaiheessa järjestelmää laajennetaan uudella XH2000-laitteistolla, joka moninkertaistaa laskentakapasiteetin ja nostaa samalla Suomen Pohjoismaiden ykköseksi supertietokoneissa. Toinen vaihe on tutkijoiden käytettävissä loppukeväällä 2020.
Suomi investoi supertietokoneeseen ja tallennusjärjestelmiin 37 miljoonaa euroa ja laajenevan käyttäjäkunnan osaamista vahvistetaan kahdella miljoonalla eurolla. Hankinta rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön Datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelmasta sekä hallituksen tekoälylaskentaan suunnatusta lisämäärärahasta.
Lisää: Video Suomeen toimitettavan Atosin superkoneen toiminnasta MP4-muodossa (LINKKI).
Aloituskuva: Uuden Atosin superkoneen yksi suoritinyksikkö.
Päivitetty videolla 13,12.2018
Ensimmäinen vaihe 2019: Atosin ilmajäähdytteinen supertietokone
- Prosessoreina Intel Xeon-perheen seuraava sukupolvi, koodinimeltään Cascade Lake
- Teoreettinen huipputeho on 2.0 petaflopsia, ja Ilmatieteen laitoksen osion huipputeho 0,7 petaflopsia.
- Yhteensä 30480 ydintä, lisäksi Ilmatieteen laitokselle 9600 ydintä
- Muistia noodia kohti 96 gigatavua – 1,5 teratavua
- DDN:n toimittama erillinen Lustre-rinnakkaislevyjärjestelmä 4,9 petatavua, josta 0,75 petatavua Ilmatieteen laitokselle
- Mellanoxin toimittama HDR-kytkentäverkko
- Yksi Petaflops tarkoittaa tuhatta biljoonaa (liukuluku)laskutoimitusta sekunnissa (1015)
- Tekoälyosuus: Nvidian grafiikkasuorittimia (GPU) 320 kappaletta, joiden teoreettinen huipputeho 2,5 petaflopsia.
Toinen vaihe 2020: Atosin nestejäähdytteinen supertietokone
- Prosessoreina AMD:n EPYC-tuoteperheen seuraavaa sukupolvi, koodinimeltään Rome
- Teoreettinen huipputeho on 6,4 petaflopsia
- Ytimiä noin 200 000
- Muistia kytkentänoodia kohti 256 gigatavua
- DDN:n toimittama erillinen Lustre-rinnakkaislevyjärjestelmä, kahdeksan petatavua
- Mellanoxin toimittama erittäin nopea HDR kytkentäverkko
Tärkeimmät teknologiauutiset kätevästi myös uutiskirjeenä! Tilaa (LINKKI)
LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA
Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta!
https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/2_2018