Shift2019: Tekoälyyn enemmän inhimillistä hallintaa

PÄIVITETTY: Turussa eilen alkaneen Shift-tapahtumassa käytiin aktiivista keskustelua tekoälyyn liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Futuristi Richard Yonckin mukaan keskustelu tekoälyn käytöstä pitäisi koskee kaikkia. Myös Bathin yliopiston apulaisprofessori Joanna Bryson piti inhimillistä hallintaa ensiarvoisen tärkeänä tekoälyn kehittyessä. Perjantain tarjonta painottui tekoälyn lisäksi kiertotalouteen.

Vaikka tekoäly saa koneet muistuttamaan ihmisiä, ne eivät ole ihmisiä. “Seuraavia suuria muutoksia tekoälykentällä on ohjelmistojen kyky päätellä: abstrakti ajattelu, maalaisjärki ja syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen”, sanoi Shiftissä Futuristi Richard Yonck.

“Mitä enemmän integroimme tekoälyä järjestelmiimme ja maailmaamme, sitä enemmän opimme myös sen mukanaan tuomista haasteista. Viime aikoina on kiinnitetty paljon huomiota tekoälyn viemiin työpaikkoihin, vinoumaan algoritmien päätöksenteossa, virheelliseen tietoon ja yksityisyyteen,” Yonck jatkaa.

Yonckin kanssa samoilla linjoilla oli myös tapahtumassa puhunut Bathin yliopiston apulaisprofessori Joanna Bryson.

“Ymmärrämme hyvin tekoälyn hallinnan haasteita laillisesta ja teknisestä näkökulmasta. Ongelmat liittyvät sosiaaliseen ja poliittiseen tahtotilaan vastuun ottamiseksi”, Jonna Bryson sanoi Turussa.

Brysonin lavaesiintyminen keskittyi vastuuseen ja hallintaan tekoälyn kehittämisessä ja käytössä. “Onko tekoäly tällä hetkellä hallinnassamme? Millaisin teknisin keinoin ja säädöksin voimme parantaa nykytilannetta ja turvata tulevaisuutemme?”

Myös City AI:n Catalina Butnaru puhui vastuullisuudesta: ihmisten on kannettava vastuu omien työkalujensa valmistuksesta ja käyttötarkoituksesta, eikä vastuu tekoälyn vaikutuksista ole ainoastaan yhdellä ihmisryhmällä.

Butnarun mukaan sanoin ei tarvitse olla filosofian asiantuntija tai odottaa virallista sääntelyä voidakseen ottaa itse vastuuta tekoälyyn liittyvistä eettisistä valinnoista. Siksi hänen mukaansa myös tekoälyn kehittäjien tulisikin pohtia tekoälyn vaikutusten lisäksi sitä, miten kouluttaa loppukäyttäjiä käyttämään tekoälyn tehostamia työkaluja oikein ja vastuullisesti.

Kun tekoäly nähdään ihmisen hallitsemana työkaluna, Butnarun mukaan on selvää, että vastuu sen vaikutuksista on sen parissa työskentelevillä ihmisillä.

Yhteistyössä tekoälyä

Shiftin toisena päivänä sukellettiin tulevaisuuden teknologioiden hyödyntämiseen. Perjantaina Catherine Havasi Snowcap AI:sta ja Oliver Molander Peltarionilta puhuivat tekoäly-yhteistyöstä, niiden tilasta Pohjoismaissa sekä koneoppimisen käytännön sovelluksista.

“Monet yritykset, jotka ovat huumaantuneet tekoälyhypestä, eivät onnistu hyödyntämään tutkimusympäristössä luotuja innovaatioita käytännössä”, Molander Peltarionilta kuvailee.

“Ollakseen hyödyksi yritysten operatiivisessa toiminnassa tekoälyn on kyettävä ratkaisemaan todellisen maailman ongelmia. Lisäksi sen pitää olla riittävän edullista ja helppokäyttöistä, sillä teknisiä asiantuntijoita ei riitä läheskään kaikkiin yrityksiin”, Molander sanoi.

Perjantai-iltapäivän paneeli pureutui keskeisiin käytännön haasteisiin ja ratkaisuihin: Tekoäly ei tosiaan ratkaise kaikkea, ja tällä hetkellä käyttöönottovaiheen haasteet eivät useinkaan liity algoritmeihin itseensä vaan Bengion ja Molanderin aiemmin mainitsemiin datan saatavuuteen ja työkalujen soveltuvuuteen.

Samalla aiheella jatkoivat Orca AI:n Dor Raviv ja Futuricen Claes Kaarni keskittyen tekoälyn mahdollisuuksiin Turussa laajalti kiinnostavaan meriteollisuudessa. Esimerkiksi laivoihin asennetuilla kameroilla ja antureilla voidaan saavuttaa parannuksia niin turvallisuudessa kuin ekologisuudessa vähentämällä inhimillisiä virheitä ja päästöjä sekä optimoimalla reittejä ja polttoaineenkulutusta.

“Koneoppimisen ja digitaalisten ratkaisujen tarve tuo erilaisia sidosryhmiä yhteen luoden meriteollisuuteen mahdollisuuksia uudenlaisille pelaajille. Viime aikoina erityisesti ekologisia ratkaisuja tarjoavien yritysten ja startuppien määrä on lisääntynyt alalla huomattavasti”, Kalmar Globalin Lasse Eriksson sanoi.

Myös muut uudet tekniikat kiinnostavat meriteollisuutta. “Viime vuosina erityisesti IoT-ratkaisut ovat herättäneet meriteollisuudessa kiinnostusta, koska ne parantavat merkittävästi laivan energiatehokkuutta ja laitteiston toimintaa sekä helpottavat toiminnan optimointia”, kertoi jo torstaina tapahtuman lehdistötilaisuudessa Awake AI:n Jussi Poikonen.

Myös kierrätys oli perjantain esityksissä tapetilla. Esimerkiksi Fortumin Kalle Saarimaa ja CrisolteQ:n Kenneth Ekman esittelivät litium-akkujen kierrätystä ja NollaE:n Nikolas Salomaa puhui energiatehokkuudesta ja siihen tarvittavista investoimisesta. Myös bioalue ja muu kiertotalous olivat laajalti esillä tapahtuman tarjonnassa.

Lisää: Tässä lyhyet fiilistelyvideot tapahtumasta 29.8.2019 (LINKKI) ja pe 30.8.2019 (LINKKI) sekä uutistarjontaa Shift-tapahtumista (myös aiemmista) Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI)

Seuraavan kerran Shift2020-festivaalit järjestetään Turussa 26.-27.8.2020. Lisää (LINKKI).

Kuva: Shift2019/Julius Töyrylä

Päivitetty

Tärkeimmät teknologiauutiset kätevästi myös uutiskirjeenä! Tilaa (LINKKI)

LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta