Kännykkäverkon oheen tarvitaan nopeaa kuitua – Suomi jäljessä

Suomi on Liikennevirasto Traficomin mukaan kärjessä Pohjoismaiden mobiilikehityksessä, mutta kiinteiden esimerkiksi kuituverkon rakentaminen laahaa Suomi edelleen jäljessä.  Suomi investoi myös Pohjoismaita vähemmän telealaan – 5G-verkkojen rakentamisesta huolimatta.

Suomi säilytti viime vuonna Traficomin tilastoissa kärkisijansa verrattaessa muihin Pohjoismaihin ja Baltian maihin matkaviestinverkon tilastoissa, mutta nopeita kiinteän verkon laajakaistaliittymiä on Suomessa saatavilla vertailumaista toiseksi vähiten.

Valokuitu-, kaapelimodeemi-, kupari- ja muiden kiinteiden liittymien sekä mobiililaajakaistojen (vain datapalvelut) määrä per asukas joulukuun 2018 lopussa Pohjoismaissa ja Baltiassa.

Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli sataa asukasta kohden käytössä 72 laajakaistaliittymää kun toisena tulevassa Tanskassa sataa asukasta kohden oli 64 laajakaistaliittymää. Verrattuna muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan Suomessa oli eniten laajakaistaliittymiä asukasta kohden.

Kiinteän verkon laajakaistaliittymiä, kuten valokuitu- tai kaapelimodeemiliittymiä, oli Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa näitä liittymiä oli 31 sataa henkeä kohden, kun muissa Pohjoismaissa vastaava määrä oli 38-44. Mobiililaajakaistojen yleisyydestä johtuen Suomi kuitenkin sai kärkisijan laajakaistojen kokonaismäärässä.

Vain tiedonsiirtokäytössä olevia matkaviestinverkon liittymiä eli niin kutsuttuja mobiililaajakaistoja oli Suomessa yli kaksinkertaisesti esimerkiksi Ruotsiin verrattuna.

Suomalaisesta näkökulmasta on yllättävää, että Ruotsissa ja muissakin maissa tällaisten mobiililaajakaistojen määrä oli selvässä laskussa. Silti matkaviestinverkon tiedonsiirtomäärä kasvaa voimakkaasti kaikissa maissa. Suomessa mobiilidataa käytetään edelleen selvästi eniten – lähes kaksi kertaa enemmän kuin Latviassa, missä käyttö on toiseksi suurinta.

Mobiilidatan valtava käyttö Suomessa selittyy tiedonsiirtokäytöltään rajoittamattomien liittymien yleisyydellä, mikä taas on johtanut siihen, että matkaviestinverkon liittymiä käytetään kotitalouksissa yleisesti kiinteiden laajakaistaliittymien sijasta.

Suomi investoi, mutta silti aineelliset investoinnit televerkkoihin olivat Suomessa asukasta kohden vain 95 euroa eli enemmän kuin Baltian maissa, mutta selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Teletoiminnan liikevaihdon osalta Suomi oli kuitenkin lähempänä muita Pohjoismaita.

 

Teleyritysten aineelliset investoinnit kiinteään verkkoon asukasta kohden Pohjoismaissa ja Baltiassa 2013-2018.

 

Esitetyt luvut perustuvat mainittujen maiden telemarkkinoita valvomien viranomaisten koostamiin tilastoihin.

Lisää: Traficom (LINKKI) ja Telecommunication Markets in the Nordic and Baltic Countries -julkaisut 2016-2018 pdf-muodossa (LINKKI)

Kuva: Arkistokuva, Telia/Sonera

Tärkeimmät teknologiauutiset kätevästi myös uutiskirjeenä! Tilaa (LINKKI)

LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta