Suunnon antureilla älyä lasten potkupukuun

Suomessa on kehitetty pikkulasten älypotkupuku, jolla voidaan mitata Suunnon Movesense- anturimoduulien avulla lasten spontaania liikkumista viiden kuukauden iästä lähtien. Tieto liikkeistä auttaa muun muassa arvioimaan lapsen neurologisen kehityksen poikkeamia.

Älypotkupuku avaa ensimmäisen mahdollisuuden lapsen spontaanin liikehdinnän kvantitatiiviseen arviointiin laboratorion ulkopuolella. Spontaanien liikkeiden arviointi on osa lapsen neurologista tutkimusta.

Puku voidaan antaa lapselle kotiin esimerkiksi loppupäiväksi, ja seuraavana päivänä se toimitetaan takaisin sairaalaan, jossa tulokset puretaan, kertoo kliinisen neurofysiologian professori Sampsa Vanhatalo Helsingin yliopistosta kertoo.

Kuva: Sampsa Vanhatalo

Mittauksen avulla nähdään lapsen todellinen liikevariaatio viiden kuukauden iästä lähtien, mitä ei aiemmin lääketieteellisillä älyvaatteilla ole pystytty saavuttamaan. Mittauksen jälkeen lapsen todelliset liikkeet ja  tiedetään sekunti sekunnilta, ja siitä päästään tekemään laskelmia.

Vanhatalon mukaan kehitetty analyysimenetelmä laskee lapsen liikkumista yhtä luotettavasti kuin ihminen tekisi videokuvasta katsomalla. Tutkimustyössä hyödynnetty Suunnon avoimeen koodiin perustuvaa Movesense-anturin lisäksi saksalaisen Kaasan valmistamaa mobiilisovellusta.

Älypotkupuvun tuoma tieto on arvokasta, sillä lasten neurologisen kehityksen poikkeamien havaitseminen aikaisessa vaiheessa tarjoaa mahdollisuuden lapsen kehityksen varhaiselle tukemiselle. Puvuilla voidaan myös tulevaisuudessa päästä mittaamaan objektiivisesti, miten erilaiset terapiat ja hoitomuodot vaikuttavat lapsen kehitykseen.

TAUSTAA: Älypotkupuku liittyy Rhythms in Infant Brain -hankkeeseen (RIB), joka on osa Suomen Akatemian, Lastentautien tutkimussäätiön ja Aivosäätiön rahoittamaa TERVA-ohjelmaa. Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -lehdessä. Tutkijoiden mukaan älypotkupukua voi jatkossa käyttää myös isommilla lapsilla.

Monialaista tutkijaryhmää Uudessa lastensairaalassa johtavat neurofysiologi Sampsa Vanhatalo ja lastenneurologi Leena Haataja.  Tekstiili- ja käytettävyyssuunnittelusta vastasi tutkija Elina Ilén, ja tekoälyanalyyseista vastasivattutkijat Manu Airaksinen ja Okko Räsänen Aalto-yliopistosta.

Lisää: Tiedeartikkeli Scienfic Report -lehdessä. Airaksinen, M., Räsänen, O., Ilén, E. et al. Automatic Posture and Movement Tracking of Infants with Wearable Movement Sensors. Scientific Reports, January 13, 2020. (LINKKI).