Päivitetty: 26 GHz:n 5G-taajuudet myytiin 21 miljoonalla eurolla

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom huutokauppasi tänään DNA:lle, Elisalle ja Telialle 21 miljoonalla eurolla uuden sukupolven 5G-verkkojen 26 gigahertsin taajuudet. Kyseessä oli jo toinen 5G-huutokauppa, sillä alemmat 3,5 gigahertsin taajuudet huutokaupattiin pari vuotta sitten 80 miljoonalla eurolla. Päivitetty 8.6.2020/14.48.

Huutokaupattavia taajuuskaistoja oli kolme, joten ne riittivät DNA:lle, Elisalle ja Telialle.  Huutokaupassa myytiin valtakunnalliseen käyttöön Manner-Suomessa taajuudet 25,1-27,5 gigahertsiä kolmena 800 megahertsin taajuuskaistana. Elisan taajuudet ovat 25,1-25,9 GHz, Telian 25,9-26,7 ja DNA:n taajuusalue 26,7–27,5  GHz.

Huutokaupassa hinnaksi tuli seitsemän miljoonaa euroa kultakin 800 megahertsin kaistalta. Toimilupamaksu suoritetaan Liikenne- ja viestintävirastolle viitenä vuosittaisena tasaeränä. Huutokaupan tuloksen jälkeen Valtioneuvosto vielä hyväksyy toimiluvat huutokaupan lopputuloksen mukaisesti.

Uusia 26 gigahertsin taajuusalueita teleoperaattorit voivat käyttää uusien nopeampin 5G-verkkojen rakentamiseen 1.7.2020 alkaen. Toimiluvat ovat voimassa 13 vuotta 31.12.2033 saakka Manner-Suomessa.

Taajuusalueen alempi osa 24,25-25,1 gigahertsiä eli 850 megahertsiä taajuuksia jätetään vielä huutokaupan ulkopuolelle. Taajuusalue varataan paikallisten verkkojen rakentamiseen. Paikallisia verkkoja voitaisiin rakentaa tulevaisuudessa esimerkiksi satamiin ja teollisuuslaitoksiin.

26 gigahertsin taajuudet mahdollistavat nopeat gigabittien nopeuksiin nousevat 5G-yhteydet kuluttaja- ja yritysasiakkaille. Taajuudet tuovat kapasiteettia myös suuriin yleisötapahtumiin ja tarjoavat potentiaalisen vaihtoehdon nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen kaupunki- ja taajama-alueilla.

Uusi taajuusalue mahdollistaa entistä suurempien datamäärien siirron pienellä viiveellä. Korkeammalla taajuudella signaalin aallonpituus on lyhyempi, jolloin myös sen kantama ja kyky läpäistä esteitä on heikompi kuin matalilla taajuuksilla.

Uutta  taajuusalueella voidaan tarjota lyhyttä viivettä edellyttäviä kriittisiä yhteyksiä esimerkiksi älyliikenteeseen ja teollisuusympäristöihin, kuten satamiin ja voimalaitos- ja tehdasalueille.

Lisää: Aiemmat 5G-taajuushuutokauppaa käsitelleet uutiset Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI) ja muut 3,5/26 GHz:n 5G-uutisjutut (LINKKI).

TAUSTAA: Suomi otti 5G-taajuudet käyttöön ensimmäisten maiden joukossa. Valtioneuvosto myönsi kaksi vuotta sitten teleoperaattoreiden huutokaupan jälkeen 5G-verkon toimiluvat 3,5 gigahertsin taajuusalueelle. Niiden pohjahinnoiksi määriteltiin aluksi 21-24 miljoonaa euroa ja lopulta valtio keräsi  huutokaupalla lähes 80 miljoonaa euroa. Ensimmäisten 5G-verkkojen rakentaminen alkoi vuoden 2019 alussa eri 30 paikkakunnalle. Operaattoreiden 5G-verkko laajenee koko ajan uusilla kohteilla.

Kuvituskuva: DNA

Päivitetty 8.6.2020 klo 14.48