Langattoman maaperäanturin kehittänyt helsinkiläinen Soil Scout ja puutarha-alan Schetelig aloittavat yhteistyön uuden tekniikan tuomiseksi urheilukentillä ja muilla viheralueilla. Suomessa valmistettua ja palkittua tekniikkaa on käytössä jo useilla golf- ja urheilukentillä ja ammattiviljelmillä.
Helsinkiläinen Soil Scout on vuonna 2013 perustettu helsinkiläisyritys, joka on kehittänyt maaperän olosuhteiden mittaus- ja analysointiratkaisun. Taustalla on yrityksen perustajiin kuuluvan Johannes Tiusasen tutkimustyö, josta hänet palkittiin marraskuussa Maataloustoimialan AgriInno 2020 -palkinnolla. Tiusanen ratkaisi väitöskirjassaan, miten radiosignaalit saadaan kulkemaan maan alla ja millaisin antenniratkaisuin.
Toisin kuin maan päällä toimivat ratkaisut, Soil Scoutin maaperäanturi pystyy lähettämään reaaliajassa tietoa kosteudesta, lämpötilasta ja suolapitoisuudesta jopa kahden metrin syvyydestä. Hydra-laitteessa on sisäänrakennettu antenni, joka on puolipyöreä levy, kun taas maa-anturin pää onkolmikärkinen kampamainen osa. Yksikön tadioteho on 27,0 dBm (500 mW), taajuus 869,5/915 megahertsiä.
Laitteen litiumakun kapasiteetti on 2500 mAh. Sen luvataan toimivan jopa kahdenkymmenen vuoden ajan. Antureista data siirretään Soil Scout Base Station -matkapuhelinyksikön (2G-3G-4G) avulla pilveen.
Soil Scoutin mittausanturit ovat käytössä jo useissa tutkimuslaitoksissa. Lisäksi isot kaupungit ovat alkaneet kiinnostua tavoista, joilla isoja urheilukenttiä voitaisiin hoitaa tehokkaammin, kestävämmin ja pienemmillä kustannuksilla.
Järjestelmiä käyttävät maailmalla Wembley Stadium Englannissa sekä Winstron Golf Saksassa. Soil Scout aloittaa nyt yhteistyön yhdysvaltalainen Scheteligin kanssa. Yrityksiä yhdistää toiminta yhdysvaltalaisen Rain Bird -kastelujärjestelmän kanssa. Schetelig toimii yrityksen Suomen maahantuojana ja Soil Scout tekee jo yrityksen kanssa yhteistyötä Isossa Britanniassa.
Lisää: Soil Scout (LINKKI) ja anturijärjestelmän tekniikkaa (LINKKI) ja käyttöohje (LINKKI, pdf) sekä yrityksen tarina anturien kehityksestä (LINKKI) sekä Johannes Tiusasen alkuperäinen väitöstyö, Langattoman peltotiedustelijan maanalainen toimintaympäristö ja laitesuunnittelu, 2007 (LINKKI).