Pitääkö robottia kaveerata?

Robottien käyttö lisää työpaikoilla työntekijöiden tyytyväisyyttä palkkaansa, mutta psykologisten perustarpeiden toteutuminen ja työn mielekkyys tulevat haastetuiksi. Tämä käy ilmi Tampereen yliopistossa juuri valmistuneesta tutkimusraportista. Pitäisikö robottia pitää enemmän avuliaana työkaverina kuin pelkkänä kilpailijana.

Robottien käytön tuleviin kehitysnäkymiin on hakenut vastauksia  Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen hanke Usute (Uuden sukupolven teknologiat ja niiden hyväksyntä työpaikoilla).

Suomalaisen NewIconin lääkevaraston robotti.

Usute-hankkeen avulla haetaan vastauksia, millaisena teknologian ja robottien käyttö työpaikoilla näyttäytyy työntekijöille ja eri ammattiryhmien edustajille eri aloilla ja työpaikoissa.

Tutkimusryhmä toteaa uunituoreessa aportissa , että edelleen työntekijöiden psykologiset perustarpeet jäävät usein huomioimatta työtä robotisoitaessa.

Työtyytyväisyyden säilyttämiseksi teknologiset muutokset olisi kinraportin mukaan toteutettava siten, että työssä säilyy riittävä vaihtelevuus ja autonomia.

Robotin ohjelmointi. Kuva: ABB

Materiaaliset tarpeet tulevat raportin mukaan robotisoiduilla työpaikoilla kohdatuiksi paremmin esimerkiksi tulospalkkioiden muodossa.

Lisäksi työntekijän osallistuminen organisaation kehittämiseen on raportin johtopäätöksen mukaan tärkeä tekijä teknologisten muutosten hyväksymisen, toteuttamisen ja lopputulosten kannalta.

Raportti suosittelee robotisoinnin yhteissuunnittelun ottamista osaksi yhteistoimintamenettelyjä, tuottavuushyötyjen ja mahdollisten työllisyysriskien jakamista sekä riittävän ajan varaamista oppimiselle ja työnohjaamiselle.

’’Työpaikkojen laadullinen kehittäminen, kuten luottamuksen rakentaminen, riskien välttäminen ja tiedon jakaminen, ovat keinoja, joilla voidaan vahvistaa organisaatioiden muutosvalmiutta ja poistaa robotteihin, tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyviä epäluuloja’’. toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, sosiologian emeritusprofessori Harri Melin.

Lopputuloksena työn voi katsoa raportin mukaan olevan hyvin robotisoitu, jos sen jälkeen työntekijät pitävät työtään merkityksellisenä ja mielekkäänä.

Sosiaalisesti kestävä robotisointi edellyttää entistä tarkempaa muutosjohtamista, joka puolestaan mahdollistaa työtehtävien moninaisuuden ja työn motivoivuuden muutoksen jälkeenkin.

Usute-hankkeen empiirisenä pääaineistona hyödynnettiin tutkimusprojektissa Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimusta, johon oli ensi kertaa sisällytetty robotiikkaa ja tekoälyä koskeva osio. Hanketta ovat  rahoittaneet Työsuojelurahasto, Teknologiateollisuus sekä ammattiliittot SuPer, JHL ja Teollisuusliitto.

Lisää: Usute-hankesivulta (LINKKI) ja raportti ”Side robottiin syntyy osallistumisesta” sähköisessä muodossa (LINKKI).

Aloituskuva: ABB:n yhteistyörobotti.