Suomen valtion omistama Suomen Malminjalostus ja kiinalainen CNGR Advanced Material ovat saaneet valmiiksi teknis-taloudellisen selvitystyön, jonka pohjalta yritykset rakentavat ensi vuoden aikana Haminaan litium-akkujen prekursoria tuottavan pCAM-tehtaan.
Haminan tehdashanketta vie eteenpäin kumppaneiden välinen yhteisyritys, josta CNGR Advanced Material omistaa 60 prosenttia ja Suomen Malmijalostus 40 prosenttia.
”Tämä prekursoritehdas on olennainen osa eurooppalaisen akkuarvoketjun kehittämistä, ja se tarjoaa meille hyvän mahdollisuuden nostaa kotimaisten mineraalien jalostusastetta”, sanoo Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen.
Haminan tehtaan ensimmäisen rakennusvaiheen kapasiteetiksi on päätetty 20 000 tonnia vuodessa. Tavoitteena on käynnistää tuotanto vuonna 2024 ja investoida lisäkapasiteettiin tuotannon rinnalla seuraavina vuosina. Ensivaiheen investointi on noin 200–300 miljoonaa euroa.
“Tuomme Suomeen kaikkein uusinta teknologiaamme ja pitkälle automatisoidun tuotantolinjamme. Suomalaisen kumppanimme avulla perustamme tehtaan, jonka hiilijalanjälki on maailman pienin”, sanoo johtaja Tony Tao CNGR Advanced Materialista.
Haminaan rakennettavalle prekursoritehtaalle varatulla teollisuustontilla syväsataman lähettyvillä on jo käynnistetty valmistelevat työt, joilla pohjustetaan varsinaisia maanrakennustöitä sekä projekti-infrastruktuuria.
Uusi yhteisyritys valmistelee myös ympäristölupahakemuksen, joka on tarkoitus jättää vuoden 2022 aikana. Lupahakemuksen laatimiseen hyödynnetään Suomen Malmijalostuksen projektiyhtiön, Finnish Battery Chemicalsin, akkumateriaalituotannon YVA-selostusta sekä yhteysviranomaisen siitä antamaa perusteltua päätelmää.
Ensivaiheen rakentamisen aikana tehdasinvestointi luo työvoiman kysyntää rakennussalan lisäksi useille muille aloille tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutuksina. Tuotannon käynnistyttyä tehdas työllistää ensivaiheen kapasiteetilla suoraan noin 150 henkilöä, minkä lisäksi sen toiminnan aikana tullaan tarvitsemaan erilaisia ulkoisia palveluiden tuottajia.
Taustaa: Euroopassa ei ole Malminjalostuksen Vesa Koiviston mukaan vielä teollisuusmittakaavan prekursorituotantoa, vaikka litiumioniakkujen kennotuotannosta on tähän mennessä tehty investointi-ilmoituksia vuoteen 2030 mennessä lähes 800 gigawattitunnin vuosituotannon edestä.
Prekursorimateriaali on Koiviston mukaan välttämätön tuote katodimateriaalin valmistuksessa sekä edelleen akkukennojen tuotannossa. Litiumakkujen prekursorimateriaali on käytännössä litiumioniakun katodiaktiivimateriaalin esiaste. Englanniksi precursor cathode active material, pCAM. Se on jauhemainen lopputuote, jota käytetään kennotehtaissa akkukennon arvokkaimman osan, katodin, valmistukseen. Englanniksi cathode active material, CAM.
Lisää: Aiemmat akkumateriaaleja (LINKKI) ja laajemmin akkutuotantoa käsitelleet artikkelit (LINKKI) Uusiteknologia.fi:ssä