Pienikokoinen Aalto-yliopiston Suomi 100 -satelliitti teki sen, mihin pystyivät aiemmin vain paljon suuremmat satelliitit. Satelliitin avulla tehtävästä revontulitutkimuksesta on apua myös turvatumpien tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä. Suomalaissatelliitti hyödyntää kansainvälistä CubSat-standardia. Mukana on myös linkki satelliitin seurantasivustolle.
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden nimikkosatelliitti Suomi 100 on kiertänyt Maata jo 600 kilometrin korkeudessa reilun kolmen vuoden ajan. Työ on sujunut projektia vetävän Aalto-yliopiston avaruustieteen- ja tekniikan professori Esa Kallion mukaan mallikkaasti. ”Olemme ottaneet Suomi 100:n kameralla kuvia revontulista ja tehneet ainutlaatuisia mittauksia revontulialueella’’, Kallio perustelee.
CubeSat on suosittu satelliittistandardi, jonka peruskoko on 10 cm x 10 cm x 10 cm, mikä vastaa tilavuudeltaan litran maitopurkkia, ja paino korkeintaan 1,3 kiloa. Rakenteesta voidaan yhdistellä myös joko kahden tai kolmen yksikön suurempi satelliitti. CubeSat alentaa rakentamisen ja laukaisun kustannuksia, sillä kaikkien laukaisussa voidaan käyttää samankokoisia sovittimia.
Yhden maitopurkin kokoinen Suomi 100 -avaruustutkimussatelliitti kantaa mukanaan kahta tutkimuslaitetta, laajakulmakameraa ja radiomittalaitetta. Tuoreessa tutkimusraportissa tutkijat analysoivat kameran revontulista ottamaa valokuvaa yhdistämällä sen maassa olevien revontulikameroiden valokuviin ja magneettikenttämittauksiin.
Suomi 100:n radiomittalaite havainnoi Maan pinnalta lähetettyjä sekä avaruudessa luontaisesti syntyviä radioaaltoja. Satelliittitiimi osallistui kansainvälisen EISCAT-tutkimusyhteisön kanssa tutkimukseen vastaanottamalla Tromssasta, Norjasta, ionosfäärikuumentimella lähetettyjä radioaaltoja.
Avaruusfyysikolle revontulet ovat kiehtova aihe, sillä ne kertovat Auringon vaikutuksista Maan yläilmakehään. Aihe on tärkeä myös yhteiskunnan turvallisuuden ja toimivuuden kannalta, sillä avaruussää vaikuttaa esimerkiksi lentoliikenteeseen, satelliitteihin sekä tietoliikenne- ja sähköverkkoihin.
Uudessa suunnitteilla olevassa mittauskampanjassa Suomi 100 tekee aikaisempaa yksityiskohtaisempia mittauksia yhdessä EISCAT-tutkan ja muiden mittalaitteiden kanssa. Suomi 100 -satelliitti jatkaa siis avaruussään tutkimusta tulevinakin vuosina.
Suomi 100 -satelliitti kiertää maapallon noin 570 kilometriä korkealla radallaan kerran 97 minuutissa. Sen sijaintia voi seurata jatkuvasti esim. n9yo.com -sivustolla.
Lisää: Suomi 100 -satelliittiprojekti jo kolme vuotta (LINKKI) ja CubeSat-sivusto (LINKKI).
Kuva: Yhdistelmäkuva Suomi 100 -satelliitin uusista mittauksista. Valokuva revontulista (vasen yläkulma) ja satelliitin seuraavana vuonna tekemä radioaaltomittaus EISCAT-lähettimen yläpuolelta (oikea yläkulma). Revontulikuvaan on lisätty käsin revontulen takana näkyvä Kotkan tähtikuvio). Kuva: Aalto-yliopisto.