Uuden generatiivisen tekoälyn , kuten ChatGPT:n ja Midjourneyn kaltaisten sovellusten avulla voidaan saada amerikkalaisen tutkimuslaitos McKinseyn selvityksen mukaan merkittäviä taloudellisia etuja, joiden arvo voi olla jopa 2,6–4,4 biljoonan dollaria. Myös Suomen osalta generatiivinen tekoäly on tuomassa lisää vauhtia.
Uuden selvityksen mukaan verrattuna aikaisempiin tekoälyn ja analytiikan muotoihin, kuten laajalti jo käytössä oleviin koneoppimiseen ja syväoppimiseen, generatiivinen tekoäly voisi lisätä tulevaisuudessa tuottavuutta jopa 40 prosenttia. Suomi on yksi niistä maista, joihin teknologia tulee McKinseyn mukaan todennäköisesti koskettamaan varhaisessa vaiheessa.
”Todellinen vaikutus voisi olla vielä suurempi, jos teknologia integroitaisiin ohjelmistoihin, kuten tekstinkäsittelyohjelmiin tai chatboteihin, mikä vapauttaisi työaikaa muihin tehtäviin”, kertoo McKinseyn digikonsultti ja generatiivisen tekoälyn asiantuntija Anna Katariina Wisakanto yrityksen Helsingin toimistolta
McKinseyn arvion mukaan noin 75 prosenttia generatiivisen tekoälyn hyödyistä keskittyy asiakastoimintoihin, markkinointiin ja myyntiin, ohjelmistokehitykseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 16 liiketoimintaa ja 63 käyttötapausta, joissa generatiivinen tekoäly voi auttaa helpottamaan liiketoiminnan haasteita. Teknologia tukee muun muassa asiakasvuorovaikutusta, luo luovaa sisältöä markkinointiin ja myyntiin sekä laatii luonnolliseen kieleen perustuvaa tietokonekoodia.
Generatiivinen tekoäly vaikuttaa merkittävästi eri toimialoihin, erityisesti high tech-alaan, pankkitoimintaan ja bioteknologiaan. High tech-alalla hyödyt voivat nousta jopa 240–460 miljardiin dollariin vuosittain, teknologian nopeuttaessa ja tehostaessa ohjelmistokehitystä.
Pankkisektori voi hyötyä jopa 200–340 miljardia dollaria vuosittain, jos käyttötapaukset toteutetaan täysin. Lisäksi vähittäiskauppa ja kulutustavarateollisuus voisivat hyötyä yhteenlaskettuna jopa 400–660 miljardia dollaria vuosittain.
Generatiivinen tekoäly voi automatisoida työtehtäviä, jotka vievät tällä hetkellä 60–70 prosenttia työntekijöiden ajasta. Tällainen automatisointi vapauttaa aikaa rutiinityöstä ja jättää aikaa luovalle työlle ja innovaatiolle. Tämä puolestaan voisi kompensoida viime vuosikymmeninä tapahtunutta tuottavuuden kasvun hidastumista.
Generatiivinen tekoäly vaikuttaa todennäköisesti eniten korkeapalkkaisiin ja korkeakoulutusta vaativiin tietotöihin, joilla on aiemmin ollut alhaisin automaatiopotentiaali. Mitä korkeampi koulutustaso, sitä suuremmiksi teknologian vaikutuksen lasketaan olevan.
Generatiivinen tekoäly voi lisätä työn tuottavuutta maailmanlaajuisesti 0,1–0,6 prosenttia vuosittain vuoteen 2040 saakka. Suomessa tuottavuuden kasvu on hieman suurempi, noin 0,2–0,7 prosenttia vuodessa. Muihin teknologioihin yhdistettynä työn automatisointi voi nostaa vuosittaista tuottavuuden kasvua maailmanlaajuisesti 0,2–3,3 prosenttiyksikköä, ja Suomessa kasvu voi olla vieläkin merkittävämpi, noin 0,7–3,6 prosenttiyksikköä vuodessa.
“Suomella on lupaavat kasvunäkymät tekoälyn suhteen. Arviomme mukaan Pohjoismaiden odotetaan olevan automaation edelläkävijöitä muiden talouksien, kuten Yhdysvaltojen ja Saksan, rinnalla. Suomi on Euroopan DESI-indeksin* kärjessä, mikä osoittaa vahvan digitaalisen perustan yhteiskunnassamme. Meillä on vahva teknologiaosaaminen sekä kyky hyödyntää tekoälyä tehokkaasti ja turvallisesti osana laajempaa liiketoimintaa. Tyypilliset haasteet suomalaiselle teknologialle ja liiketoiminnalle liittyvät kasvun rajoituksiin, kuten työvoiman ja resurssien niukkuuteen. Generatiivinen tekoäly voi tarjota konkreettisen ratkaisun näihin pullonkauloihin ja siten vauhdittaa kasvua merkittävästi”, toteaa McKinseyn Wisakanto.
Lisää:
McKinsey: The economic potential of generative AI: The next productivity frontier -selvitys (pdf)
Kuvituskuva: McKinsey