Pääkaupunkiseudulla hyväksytään lentävät drone-koptereiden valvonta- ja kuvaustehtävät. 43 prosenttia suhtautuu positiivisesti niiden käyttöön erityisesti hätätilanteissa. Tutkimusyhteisö Forum Virium Helsingin teettämä selvitys mittasi pääkaupunkiseutulaisten asenteita dronien käyttöön.
Drone-sevltyksen tuloksista selviää, millaisia odotuksia, huolia ja asenteita pääkaupunkiseutulaisilla on drone-lennokkeihin. Kysely painottui erityisesti droonien hyötykäyttöön ensihoidossa, kuljetuksissa ja hätätilanteissa. Eniten vastaajat odottivat, että droonien käyttö vähentäisi päästöjä ja parantaisi kaukana tai hankalassa maastossa sijaitsevien paikkojen ja ihmisten saavutettavuutta.
”Selvitykset auttavat paitsi kaupunkia myös yrityksiä arvioimaan, millaisia droonipalveluja Helsinkiin kannattaa tuoda”, sanoo Business Helsingin innovaatiopalveluiden tiimipäällikkö Kimmo Heinonen. Se on hänen mukaansa aivan keskeistä menestyvälle bisnekselle
On arvioitu, että kaupunki-ilmailupalveluiden markkinat olisivat noin 20–80 miljoonan euron arvoiset vuoteen 2030 mennessä, joten kasvua on odotettavissa. “Jotta näin tapahtuisi, kaupunkilaisten tarpeet ja huolet pitää ottaa vakavasti”, Heinonen jatkaa.
Kysely selvitti myös, missä paikoissa vastaajat mieluiten näkisivät drooneja. Kärkeen nousivat toimistokeskittymät ja vehreät alueet, kuten puistot. Toisaalta puistojen yllä lentäminen herätti myös enemmän vastustusta kuin vaikkapa vesistöjen yltä kulkevat reitit.
59 prosenttia vastaajista toivoi, että droonit eivät lentäisi vapaasti missä vain kaupungin yllä. Selvästi vähiten niitä toivottiin kävelykeskustojen ja asuinalueiden ylle. Droonin on tähän mennessä nähnyt suurin osa kyselyyn vastanneista, yli 95 prosenttia.
Peräti 65 prosenttia koki myös tietävänsä drooneista ainakin jotakin. Reilu puolet vastaajista suhtautui teknologiaan positiivisesti tai neutraalisti. Kyselyn perusteella kaupunki-ilmailussa huolettavat eniten turvallisuus- ja yksityisyyskysymykset.
Eniten huolettavat törmäykset, tietoturva ja yksityisyys. 66 prosenttia arvelutti kyberturvallisuus eli esimerkiksi hakkerointi. Seuraavaksi suurimmiksi riskeiksi koettiin kolari- ja tippumisriskit sekä yksityisyyden suojan heikentyminen. 85 prosenttia vastaajista pitikin tärkeänä, että droonit olisivat yhtä turvallisia kuin jo käytössä olevat ilma-alukset.
Vastaajista 84 prosenttia oli ainakin hieman huolissaan seurannan lisääntymisestä kamerallisten droonien myötä. Kyselyn perusteella pääkaupunkilaiset suhtautuvat silti suopeimmin droonien käyttöön myös valo- ja videokuvaamisessa, valvonnassa ja huoltotöissä. Vastaajista ainoastaan seitsemän prosenttia piti valvontakäyttöä täysin epäsopivana.
Yli puolet hyväksyi myös droonien käytön lääkintätarvikkeiden ja näytteiden kuljettamiseen. Lisäksi vastanneista 69 prosenttia oli ainakin hieman kiinnostunut hoitohenkilökunnan ja loukkaantuneiden kuljettamisesta drooneilla. Peräti 91 prosenttia toivotti ne tervetulleiksi kotinsa lähelle, jos on hätätilanne.
Helsingissä on viime vuosina tutustuttu droonien käyttöön tavaroiden ja ruoan kuljetuksissa ja ensihoidon tukena. Esimerkiksi AiRMOUR-hankkeessa kokeiltiin defibrillaattorin ja epipenin kuljettamista. Parhaillaan käynnissä olevassa CITYAM-hankkeessa puolestaan testataan drooneja meripelastuskäytössä.
Forum Virium Helsingin drone-kyselun tulokset on kerätty vuosien 2022 ja 2023 aikana. Tulossa on myös uusi selvitys CITYAM-hankeen yhteydessä. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa lisää paikallisten asenteita. Jos nämä aiemmat tulokset eivät tunnu samastuttavilta, uuteen voi vastata 26.4.2024 asti!
Samanlainen kysely toteutetaan Helsingin lisäksi myös Hampurissa, Tukholmassa, Tartossa, Vilnassa ja Gdanskissa, jolloin saadaan myös kansainvälistä vertailutietoa. Kyselyt on tuottanut Tallinnan teknologinen yliopisto.
Lisää: Forum Virium Helsinki drone-selvitys 2022-2023 ja linkit tulevaan uuteen selvitykseen osallistumiseen ja tutkimusohjelmiin (LINKKI)
Kuvituskuva: kuvaaja: Vesa Laitinen / Forum Virium Helsinki)