Suomen rakennusteollisuus haluaa kasvaa uusilla datakeskuksilla. Julkisuudessa keskustelu on teollisuusliiton mukaan tiivistynyt keskusten sähkön kulutukseen, vaikka datakeskusten rakentaminen voi tuoda Suomeen kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Rakennusteollisuus virittelee kasvua myös alan viennistä.

Rakennusteollisuus RT:n mukaan uudet datakeskukset ovat 2000-luvun strategista infrastruktuuria vastaavasti kuin satamat, sähköverkot ja rautatiet yli sata vuotta sitten. RT:n mukaan Suomen kannattaa tavoitella aktiivisesti datakeskus- ja tekoälyinvestointeja sen sijaan, että keskitytään yksipuolisesti niiden sähköntarpeeseen.

”Olennaisin kysymys on, rakennetaanko tämä uusi infrastruktuuri Suomeen vai muualle. Rakennusteollisuus haluaa rakentaa sen tänne”, sanoo Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell. Datakeskukset eivät ole hänen mukaansa vain yksittäisiä rakennushankkeita, vaan osa globaalia datataloutta, tekoälyä ja vihreää siirtymää yhdistävää infraa. Ne liittyvät myös yhä vahvemmin eurooppalaisten datan ja koko Euroopan turvallisuuteen, digitaaliseen omavaraisuuteen ja kriittiseen huoltovarmuuteen.

”Ei ole yhdentekevää, missä tekoälymalleja ajetaan ja miten toimintavarma digitaalinen infrastruktuuri Euroopassa on. Suomella on mahdollisuus profiloitua turvallisena pohjoismaisena datakeskus- ja tekoälysolmuna, kunhan päätökset tehdään oikein”, Randell huomauttaa.

RT:n mukaan datakeskusten vaikutuksia arvioidaan Suomessa liian kapeasti. Keskustelu painottuu sähkönkulutukseen.  Varsinkin kun datakeskusteollisuuden mukaan keskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta on 2–3 prosenttia ja kasvaa 7–8 prosenttiin 2030 mennessä. Perinteisen teollisuuden osuus kulutuksesta on noin 40 prosenttia.

Datakeskukset solmivat RT:n mukaan usein pitkäaikaisia sähköostosopimuksia. Niiden avulla uusiutuvan energian tuottajat pystyvät käynnistämään valmiiksi kaavoitettuja tuuli- ja aurinkovoimahankkeita, jotka muuten jäisivät odottamaan vailla maksavaa asiakasta. Tämä tukee sähköjärjestelmää ja voi alentaa sähkön keskihintaa. Toisaalta datakeskusinvestoinnin karkaaminen esimerkiksi Ruotsiin vaikuttaa sekin sähkön hintaan myös Suomessa yhteisten sähkömarkkinoiden kautta.

Julkisuudessa keskustelua käydään valmiiden datakeskusten työllistävyydestä. Merkittävä osa hyödyistä syntyy kuitenkin RT:n mukaan rakentamisesta, investoinneista ja niiden laajoista välillisistä vaikutuksista. EK:n ja Datakeskusteollisuuden syksyn 2025 selvityksen mukaan keskusten rakentamisen kokonaisvaikutus työllisyyteen olisi 45 000 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä. Rakentamisvaiheen verovaikutukset ovat arviolta 1,7 miljardia euroa, tuotantovaiheen 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Datakeskushankkeita on EK:n dataikkunan mukaan esiselvityksessä, suunnitteilla tai käynnistymässä 31 miljardilla eurolla. Datakeskusteollisuus arvioi, että 2030 mennessä rakennetaan noin 800 megawatin edestä uutta kapasiteettia, joka vastaa noin kahdeksan miljardin euron investointeja.

Lisäksi datakeskusosaaminen on mahdollista kääntää vienniksi.  ”Jos Suomi ei rakenna datakeskuksia, ne siirtyvät muihin maihin. Toisaalta jos tartumme näihin, meidän on mahdollista kääntää datakeskusrakentamisen osaaminen myös vienniksi. Nyt tarvitaan hallitukselta ennakoitavaa sääntelyä ja sujuvia lupaprosesseja, jotta hankkeita saadaan käyntiin”, RT:n Aleksi Randell sanoo.

Lisää: EK:n ja Datakeskusteollisuuden syksyn 2025 selvitys (LINKKI).

Kuvituskuva: Telian datakeskus Pitäjänmäellä Helsingissä.