Suomen uusi kansallinen supertietokone Roihu vihitään tänään Kajaanissa virallisesti tutkimuskäyttöön. Uusi kone jopa kolminkertaistaa Suomen nykyisten kansallisten supertietokoneiden laskentaresurssit.
Superkone Roihu ja Kajaaniin sijoitettu yhteiseurooppalainen LUMI-supertietokone muodostavat suomalaiselle tutkimukselle ja TKI-toiminnalle ympäristön, jossa voidaan räätälöidä parhaat työkalut tutkijoiden ja yritysten erilaisiin tarpeisiin.
Uusi Roihu soveltuu CSC:n mukaan erinomaisesti tekoälymallien koulutukseen, tekoälytutkimukseen ja suurten datamäärien analyysiin. Supertietokoneet ovat välttämättömiä työkaluja muun muassa nykyaikaisessa lääkeaine- ja rokotekehityksessä, ilmastotutkimuksessa ja uusien materiaalien kehittämisessä.
’’Supertietokoneet ovat tässä tärkeässä roolissa ja Suomi on investoinut niihin pitkäjänteisesti. Investointi Roihuun edistää myös kansallista tavoitettamme nostaa T&K-rahoitus 4 prosenttiin BKT:stä”, viesti tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie juuri ennen uuden koneen vihkimistä.
Supertietokone Roihu tuo tutkijoiden myös uusia ominaisuuksia. Roihu yhdistetään CSC:n turvallisiin datanhallintaympäristöihin, jolloin tutkijat voivat hyödyntää suurteholaskentaa myös arkaluonteisella ja luottamuksellisella datalla.
Roihun avulla tutkijat voivat esimerkiksi analysoida audio- ja videoaineistoja, mallintaa entsyymien ja proteiinien toimintaa, etsiä potentiaalisia lääkeaineyhdisteitä laajoista kirjastoista, tutkia mannerjäätiköitä ja laskea ilmastoskenaarioita. Lisäksi Roihun liittäminen kvanttitietokoneeseen tuo mukanaan mahdollisuuden yhdistää suurteholaskentaa, tekoälyä ja kvanttilaskentaa.
Suomalaisittain nimetty Roihu on käytännössä ranskalaisen Bullin valmistama supertietokone, joka perustuu BullSequana XH3000 -hybridijärjestelmään, jossa on 486 CPU-suoritinnoodia, 132 Nvidian GPU-noodia ja erityisnoodeja esimerkiksi visualisointiin ja suurta muistia vaativiin tehtäviin.
Jokaisessa CPU-noodissa on kaksi 192 ytimen AMD Turin 9965 –prosessoria. GPU-noodit koostuvat neljästä Nvidia GH200 Grace Hopper -superpiiristä (superchip). Jokainen GH200-superpiiri sisältää yhden Hopper-GPU:n ja yhden Grace-CPU:n, jossa on 72 ARM CPU -ydintä.
Kaksi erillistä flash-pohjaista rinnakkaista tiedostojärjestelmää – 6,0 PiB:n työlevy sekä 0,5 PiB:n tallennusjärjestelmä projektihakemistoille ja käyttäjien henkilökohtaisille kotihakemistoille. Työlevyn suorituskyky tulee olemaan kymmenkertainen aiempaan Puhtiin verrattuna.
Roihun CPU-noodien laskentatehon (HPL) arvioidaan ylittävän 10 Pflops ja GPU-noodien 20 Pflops. Yksi Pflops tarkoittaa tuhatta biljoonaa laskutoimitusta sekunnissa.
Roihu korvaa nykyiset kansalliset supertietokoneet Mahdin ja Puhdin. Roihu kolminkertaistaa Suomen kansalliset laskentaresurssit. Roihun pilottitestaukset alkoivat jo huhtikuussa 2026 ja se avataan tutkijoiden täyteen käyttöön kesäkuussa.
Lisää: CSC (LINKKI) ja aiemmat superkoneita käsitelleet uutiset (LINKKI).
Kuva: CSC:n Roihu-superkone. Kuvaaja Pekka Agarth/CSC
Päivitetty