Raportti: Robotisaatio on Suomelle hyväksi

Robotisaatio nostaa suomalaisen työn tuottavuutta, arvioidaan VTT:n valtiohallinnolle laatimassa raportissa. Teollisuuteen robotit ovat jo tulleet, mutta terveys- ja palvelualan robotiikka on seuraava aalto. Eniten kasvupotentiaalia on silti edelleen teollisuudessa.

Uuden robotisaation ja automaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030 -raportin mukaan kansantuote voisi nousta kuusi prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kasvu syntyy siitä, että robotiikka ja automatiikka nostavat työn tuottavuutta, uudistavat perinteisiä aloja ja yrityksiä sekä mahdollistavat yrityksille uusia aloja.

Kuva: ABB

Teollisuuden kädelliset robotit ovat valtavirtaa, mutta uutena kasvavana alueena on ohjelmistorobotiikka. Kasvupotentiaali on teollisuudessa raportin mukaan suurinta , jopa yli neljä prosenttia perusuran kansantuotteesta vuonna 2030. Teollisuudessa lisäkasvua syntyy sekä tuottavuuden paranemisesta että lisäinvestoinneista.

Japanissa kokeillaan laajalti jo uusimpia hoitorobotteja. Suomessa käytössä on jo logistiikkarobotteja.

Sosiaali- ja terveydenhoidon toimialoilla robotiikan kasvupotentiaali on myös merkittävä, noin kaksi ja puoli prosenttia. Se liittyy enemmän tuotannontekijöiden pääomavaltaistumiseen, kun ihmistyötä korvataan roboteilla ja automaatiolla, mikä helpottaa sote-alojen työvoiman kasvupainetta.

Myös logistiikassa syntyy kasvupotentiaalia noin puoli prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Sen lähteenä on muita sektoreita selvemmin juuri tuottavuuden kasvu, mikä on noin puolet kokonaisvaikutuksesta logistiikkasektoreilla.

Valmet Automotive käyttää laajassa mitassa robotteja ja automaatiota. Uudenkaupungin autotehdas on suurin robottien soveltaja Suomessa. Kuva: Valmet Automotive

Robotisaation lisäksi automaatio vaikuttaa merkittävästi jokaisen suomalaisen työtehtävien sisältöön. Useita asiantuntijatehtäviä voidaan automatisoida ainakin osittain.

Työpaikat eivät kuitenkaan välttämättä vähene, vaikka työtehtävänimikkeitä poistuu, kun automaatio auttaa ylläpitämään kilpailukykyä ja kasvua.

Suomessa kehitetään robottiautoja ja testataan niiden soveltuvuutta esimerkiksi talviolosuhteisiin. Kuva: VTT

Robotiikkaa ja automaatiota on Suomessa pitkään sovellettu teollisuuden tuotannossa, kuluttajatuotteissa, terveydenhoidossa, työkoneissa ja liikenteessä.

Lupaavina kehitys- ja soveltamisalueina Suomessa nähdään muun muassa autonomisen liikenteen kehitys niin maalla, merellä kuin ilmassa. Sähköisen liikenteen perään tulevat aikanaan robottiautot-, laivat- ja jopa robottilentokoneita on jo ideoitu.

Drone-koptereita voidaan soveltaa esimerkiksi tukiasematestauksista erilaisiin huolto- ja turvallisuustehtäviin. Kuva: Nokia

Raportin mukaan teollisuuden palveluliiketoiminta on kasvava mahdollisuus globaalien etäyhteyksien yleistyessä. Esimerkiksi 5G-tekniikka yleistyy muutamassa vuodessa, mikä tuo mielenkiintoisia parannuksia tiedonsiirron nopeuteen, viiveiden lyhenemiseen ja tietoturvaan. Kaupassa tuottavuuden kasvu perustuu pääosin verkkokaupan nopeaan lisääntymiseen.

Raportti ehdottaa, että Suomelle tulisi laatia erillinen automaatio- ja robotisaatiostrategia, jonka avulla vauhditettaisiin alan kehitystä. Suomalaisen insinööri- ja peruskoulutuksen nykyisestä tasosta on raportin mukaan huolehdittava.

Tulevaisuuden ammateissa painottuu psykologian ja vuorovaikutuksen osaaminen tekniikan ja inhimillisen vuovaikutuksen kohdatessa. Raportissa ehdotetaan teknisten oppiaineiden mukaanottoa jo peruskoulun ala-asteelta lähtien, sillä teknologian merkitys tulevaisuudessa kasvaa.

Lisää: Robotisaation ja automatisaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030 – raportti, VTT / Valtioneuvosto 2018  (LINKKI, pdf, 3,6 Mt) sekä Uusiteknologia.fi:n robotti-aiheiset artikkelit ja uutiset (LINKKI)

Kuva: Jyväskylän yliopisto, palvelurobotit käyttöön Suomessa, Uusiteknologia 2.7.2017 (LINKKI)

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2018/