Uusi yhtenäispatentti (Unitary Patent, UP) tulee voimaan kesäkuun alusta kaikissa 17 EU-maissa. Uusi patenttiluokitus tarjoaa vaihtoehdon perinteisen Eurooppa-patentin rinnalla. Lisäksi hakija voi halutessaan saattaa patentin kerralla voimaan kaikissa yhtenäispatenttijärjestelmässä mukana olevissa maissa.
Uuden yhtenäispatentit myöntää Euroopan patenttivirasto EPO, joka myöntää edelleen myös perinteiset Eurooppa-patentit. Patentin hakeminen EPOsta ei muutu vaan Eurooppa-patentin myöntämisen jälkeen patentinhakija voi pyytää sen rekisteröimistä yhtenäispatenttina. Yhtenäispatentti on mahdollinen kaikille järjestelmän alkamisen jälkeen myönnetyille Eurooppa-patenteille, ja sitä tulee hakea kuukauden kuluessa patentin myöntämisestä.
Yhtenäispatentti tarjoaa hakijalle Eurooppa-patenttia edullisemman vaihtoehdon silloin, kun patentti halutaan voimaan vähintään neljässä mukana olevassa EU-maassa. Koska patentti antaa yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen, niiden määrän kasvu voi rajoittaa yritysten toiminnanvapautta Suomessa. Samalla mahdollisuus patentin loukkaukseen kasvaa, mikä pitää huomioida toiminnassa entistä tarkemmin.
Yhtenäispatenttijärjestelmä vaikuttaa merkittävästi suomalaisten yritysten kilpailutilanteeseen Euroopassa ja toimintaedellytyksiin Suomessa, sillä patentteihin perustuvan teknologian suojaamiseen ja kaupallistamiseen on syntymässä aidosti eurooppalainen sisämarkkinoille. Yhtenäispatentti (Unitary Patent, UP) on patenttilain ja –järjestelmän muutos, jota on valmisteltu yli 40 vuotta. Tullessaan voimaan se on ensimmäinen ylikansallinen patenttijärjestelmä maailmassa. Se tarjoaa hakijalle nykyistä Eurooppapatenttia edullisemman vaihtoehdon silloin, kun patentti halutaan voimaan vähintään neljässä mukana olevassa jäsenmaassa.
Yhtenäispatenttijärjestelmässä on 1.6.2023 alkaen mukana 17 eri EU-jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Latvia, Liettua, Luxemburg, Italia, Itävalta, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Slovenia, Tanska ja Viro. Lisää EU-jäsenmaita odotetaan liittyvän mukaan myöhemmin. Koska patentti antaa yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen, niiden määrän kasvu voi rajoittaa yritysten toiminnanvapautta Suomessa. Samalla mahdollisuus patentin loukkaukseen kasvaa, mikä pitää huomioida toiminnassa entistä tarkemmin.
Kaikista myönnetyistä eurooppapatenteista noin viisi prosenttia saatetaan voimaan Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa on voimassa vähän yli 50 000 eurooppa-patenttia ja kansallista patenttia. Uuden yhtenäispatenttijärjestelmän myötä Suomea koskevien patenttien määrä tulee merkittävästi kasvamaan. Arviolta 10-35 prosenttia Eurooppa-patenteista saatetaan jatkossa voimaan yhtenäispatenttina.
Uudessa järjestelmässä yhtenäispatentteja ja siihen liittyneissä maissa voimaansaatettuja perinteisiä Eurooppa-patentteja koskevat riidat tullaan käsittelemään uudessa yhdistetyssä patenttituomioistuimessa (Unified Patent Court, UPC). Sen keskusjaostot ovat Pariisissa ja Münchenissä. Niiden lisäksi useimmissa mukaan liittyneissä maissa, kuten Suomessa, toimii paikallisjaosto. Suomen paikallisjaosto toimii markkinaoikeuden yhteydessä. Tämä mahdollistaa yhtenäispatentteja koskevien riitojen oikeuskäsittelyn myös Helsingissä.
Patentinhaltijalla on kuitenkin mahdollisuus jättää perinteiset eurooppapatenttinsa UPC-käsittelyn ulkopuolelle, jolloin riidat käsitellään kunkin maan omassa tuomioistuimessa kuten nykyisinkin. Tämä niin sanottu opt-out -mahdollisuus edellyttää UPC:lle tehtävää ilmoitusta, jonka voi tehdä milloin vain seitsemän vuoden siirtymävaiheen aikana. Ilmoitusta ei kuitenkaan voi tehdä, jos patenttia vastaan on ehditty nostaa kanne UPC:ssa.
Lisää: PRH:n tietopaketti yhtenäispatentista (LINKKI)
Kuvituskuva: UT
Päivitetty 30.5.2023 uusilla tiedoilla.