Suomen tutkimus- ja innovaationeuvosto aikoo selvittää tutkimus- ja kehitysrahoituksen käyttöä ja arviointia. Taustalla on Suomelle esitetty EU-raportti tutkimusorganisaatioiden ja yksityisen sektorin välisen tutkimuksen esteistä Suomessa.  Seuranta- ja arviointityössä tarkastellaan sekä T&K-rahoituslain mukaista lisärahoitusta että valtion koko T&K-rahoitusta ja alan osaajatarvetta.

Tutkimus- ja innovaationeuvosto hyväksyi pääministeri Petteri Orpon johdolla maanantain 6. kesäkuuta kokouksessaan valtion T&K-rahoituksen käytön ja vaikuttavuuden seuranta- ja arviointisuunnitelman. Tavoitteena on tuottaa kokonaiskuvaa T&K-rahoituksesta päätöksentekijöiden ja koko TKI-järjestelmän toimijoiden käyttöön.

Tulevassa arvioinnissa luvataan tarkastella vaikuttavuutta laaja-alaisesti ja vaikutuksia muun muassa tuottavuuteen ja kilpailukykyyn, T&K-yhteistyöhön, osaajamääriin ja innovaatiokyvykkyyteen.

Ensimmäinen seurantaraportti valtion T&K-rahoituksen käytöstä valmistellaan syksyllä 2025. Neuvosto keskusteli viime maanantaina myös tarpeesta kasvattaa T&K-osaajien määrää kestävästi, jotta neljän prosentin T&K-menotavoite voitaisiin saavuttaa.

Ennen viime maanantain kokousta tutkimus- ja innovaationeuvostolle luovutettiin myös EU:n PSF-arvioinnin tutkimusorganisaatioiden ja yksityisen sektorin välisen TKI-yhteistyön esteistä ja pullonkauloista Suomessa. Tähän liittyen 5. kesäkuuta pidettiin jo EU-asiantuntijaryhmän toimesta raportin havaintoja ja suosituksia käsittelevä sidosryhmätilaisuus.

Uudessa EU-raportissa tehdään suosituksia, joilla pyritään vahvistamaan julkisen ja yksityisen sektorin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä sekä parantamaan osaamisen hyödyntämistä laajemmin yhteiskunnassa.

Lisää: EU-raportteja Suomen T&K-toiminnasta (LINKKI) ja taustaa Suomen parlamentin tutkimus- ja innovaationeuvostosta (LINKKI).

Kuva: UT