Suomi osaksi Euroopan avaruusvalvontaa

Suomi liittyy osaksi Euroopan laajuista, lähiavaruuden tilannekuvaa seuraavaa EU-yhteenliittymää, jonka avulla turvataan yhteiskunnan kannalta välttämättömät satelliittipohjaiset palvelut ja voidaan varoittaa mahdollisesta Maahan iskeytyvästä avaruusromusta. Tärkeä elementti on esimerkiksi uuden eurooppalaisen Galileo-paikannusjärjestelmän toiminnan turvaaminen. Euroopan laajuiseen EU:n SST-yhteenliittymään (Space Surveillance and Tracking) kuuluu nyt Suomen lisäksi 14 muuta maata. joita ovat Espanja, Itävalta, Tsekki, Saksa, Tanska,…

Puolijohteiden säteilynkestävyys selvitykseen

Puolijohdemateriaali piille löytyy  uusia lupaavia haastajia, mutta niiden säteilynkestävyydestä ei ole vielä tarpeeksi tutkittua tietoa. Sitä haetaan ensi vuonna  Aalto-yliopistossa alkavassa tutkimusohjelmassa, joka keskittyy uudenlasiin ennustusmenetelmiin puolijohdemateriaalien säteilyvaurioista.

Suomi rakentaa uuden satelliitin menetetyn tilalle

Yhteydet Aalto-yliopiston Foresail-1-tiedesatelliittiin on menetetty, mutta samalla on jo käynnistetty uuden ehomman satelliitin rakentaminen.  Uuteen satelliittiin tehdään myös parannuksia tehojärjestelmiin ja ongelmatilanteiden ratkaisemisen mahdollistaviin järjestelmiin.

Suomalaismonitorit testaavat Nasan tulevaa kuulentoa

Elokuun lopulla avaruuteen laukaistavassa Nasan Orion-aluksessa on mukana viisi turkulaisen suunnittelutoimisto Aboa Space Researchin (Asro) kehittämää kuvan säteilymittauslaitetta. Miehittämättömällä lennolla Nasa selvittää, millaisille olosuhteille astronautit altistuvat tulevilla kuulennoilla.

Hyperspektrikamera ESA-luotaimeen

Suomalainen VTT:n kehittämä hyperspektrikamera selvittää aurinkokunnan syntyä eurooppalaisen ESA:n Comet Interceptor -luotaimessa. Vuonna 2029 avaruuteen lähetettävän mittauslaitteen kehitystyötä ovat tukeneet Business Finlandin lisäksi ESA ja UK Space Agency.

Piensatelliitilla turvatumpia tietoliikenneyhteyksiä

Pienikokoinen Aalto-yliopiston Suomi 100 -satelliitti teki sen, mihin pystyivät aiemmin vain paljon suuremmat satelliitit.  Satelliitin avulla tehtävästä revontulitutkimuksesta on apua myös turvatumpien tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä. Suomalaissatelliitti hyödyntää kansainvälistä CubSat-standardia. Mukana on myös linkki satelliitin seurantasivustolle.

Huippuyksikön tiedesatelliitti on valmis avaruuteen

Aalto-yliopiston satelliittilaboratoriossa on valmistunut ensimmäinen kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön Foresail-1-satellitti. Uusi piensatelliitti lähtee laukaisuvälittäjälle Saksaan, josta jatkaa myöhemmin kesällä tapahtuvaa laukaisua varten Kaliforniaan Yhdysvaltoihin.

Teslan omistajan raketti vie avaruuteen suomalaisosaamista

Aalto-yliopistossa on allekirjoitettu sopimus uuden Foresail-1-piensatelliitin laukaisusta Teslan omistajan Elon Muskin  SpaceX-yhtiön Falcon 9 -raketilla loppukeväästä 2022.  Mukana on myös runsaasti suomalaista avaruuden mittaus- ja muuta teknologiaosaamista eri tutkimusryhmiltä.

Kaupallisten komponenttien käyttö satelliiteissa ei ole ongelmatonta

Kaupallisia elektroniikan komponentteja käytetään entistä enemmän avaruussovelluksissa niiden hyvän saatavuuden ja korkean suorituskyvyn vuoksi. Niiden toiminnan varmistaminen avaruuden rankkoja säteily-ympäristöihin ei ole kuitenkaan yksinkertaista, selviää M.Sc. Andrea Coronettin Jyväskylän yliopistossa tekemästä väitöskirjatyöstä.

Säteilyä kestäviä ARM-suorittimia avaruuteen

Avaruusolosuhteisiin sopivia piiriratkaisuja tarvitaan koko ajan enemmän satelliittien mittaus- ja ohjauslaitteiden takia. Avaruuteen lähetettävissä laitteissa halutaan hyödyntää samoja suoritinarkkitehtuureja kuin muissakin laitteissa. Siksi  piirivalmistaja Microchip on tuonut tarjolle ARM-ohjaimistaan uusia säteilyä kestäviä versioita avaruusolosuhteisiin.