Suomi kurottautuu kohti piipohjaista kvanttikonetta

Jyväskylän yliopiston johtama monikansallinen Equspace-konsortio on saanut 3,2 miljoonan euron rahoituksen Euroopan innovaationeuvostolta. Projektissa kehitetään uutta  piipohjaista kvanttiteknologia-alustaa. Hankkeen koordinaattorina toimii Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen professori Juha Muhonen. Suomesta mukana ovat lisäksi VTT ja SemiQon Oy.

Väitös: Aurinkokennoissa jopa 50 prosentin hyötysuhteisiin

Tällä hetkellä piikennot ovat kaupallisesti merkittävin aurinkopaneelien materiaali. Niiden sijaan III‒V-puolijohdemateriaaleja sisältävät moniliitosaurinkokennot mahdollistavat jopa 50 prosentin hyötysuhteeseen, kertoo Tampereen yliopistossa pian alueen valmistustekniikoista väittelevä DI Marianna Vuorinen.

Kvanttiteknologian kehittämiseen avoin tutkimusympäristö

Jyväskylän yliopiston nanotieteiden keskukseen rakennetaan yhteiskäyttöinen kehittämisympäristö kvanttiteknologian tutkimiseen ja toteuttamiseen.  Business Finlandin lisäksi rahoittajana on piipohjaisia kvanttipiirejä kehittävä SemiQon Espoosta.

Voima rahoittaa suomalaista kvanttisirujen tekijää

Suomalainen SemiQon rakentaa VTT-taustalla piipuolijohteisiin perustuvaa skaalattavaa kvanttiteknologiaa. Vasta helmikuussa toimintansa aloittanutta yritystä rahoittaa syväteknologian ratkaisuihin keskittynyt Voima Ventures. Yritys pilotoi jo siruteknologiaansa Espoon Otaniemen Micronovassa.

Puolijohteiden säteilynkestävyys selvitykseen

Puolijohdemateriaali piille löytyy  uusia lupaavia haastajia, mutta niiden säteilynkestävyydestä ei ole vielä tarpeeksi tutkittua tietoa. Sitä haetaan ensi vuonna  Aalto-yliopistossa alkavassa tutkimusohjelmassa, joka keskittyy uudenlasiin ennustusmenetelmiin puolijohdemateriaalien säteilyvaurioista.

Monisiruprosessorit tulevat uudestaan

Monisirumoduulit olivat muutama vuosikymmenen sitten helpoin tapa pakata enemmän suoritinvoimaa yhteen pakettiin. Nyt tekniikkaa ollaan otamassa uudelleen käyttöön, mutta nyt kokonaan piihin paketoituna. Intelin, AMD:n, Applen ja ARM:n lisäksi aihe kiinnostaa myös Qualcommia sekä siruvalmistajista TSMC:tä ja Samsungia.

Uudenlainen piikalvo litiumioniakkujen voimanlähteeksi

Itä-Suomen yliopiston akkututkijat ovat kehittäneet uudenlaisen mesohuokoisen piikalvoanodin litiumioniakuille. Uudessa kalvoelektrodissa ei tarvita lainkaan hiiltä eikä sideaineita kuten suspensiopohjaisissa elektrodeissa.

Hiilinanoputkien kasvatukseen uusi ratkaisu

Hiilinanoputket tunnetaan jo erinomaisista mekaanisista ja sähköisistä ominaisuuksista, mutta niiden kasvatus eri alustoille ei ole ollut aivan suoraviivaista. Oulussa on nyt kehitetty uudenlainen kemiallinen kaasufaasimenetelmä, jolla hiilinanoputket voidaan luoda perinteisen piioksidin lisäksi epätavallisimmillekin pinnoille.