Terveysteknologia vaatii teknistä tukea

Kotiin tuodulla älykkäällä terveysteknologialla voidaan saada apua turvallisuuteen, terveyteen, arjesta selviytymiseen ja kotona asumiseen. Lapin ammattikorkeakoulussa opiskeleva Jaana Kauppi selvitti AMK-opinnäytetyössään  uusimman terveysteknologia teknisen tuen ja kunnossapidon tarpeita.

Älykkäällä terveysteknologialla tarkoitetaan potilasmonitorointiin, anturiteknologiaan ja tiedon analysointiin tarkoitettuja laitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi mittaamaan potilaan sydämen toimintaa, hengitystä, verenpainetta, veren happipitoisuutta, veren glukoosipitoisuutta, fyysistä aktiivisuutta tai tajunnan tasoa.

Sairaudesta huolimatta ihminen haluaa yleensä olla mieluummin kotona kuin laitoksessa ja terveysteknologian avulla sairaalassaoloaikaa voidaan lyhentää tarkkailemalla terveydentilaa kotona. Potilaan terveydentilaa aktiivisesti seuraamalla saadaan ajoissa kohdennettua hoitoa sitä tarvitseville, jolloin voidaan estää komplikaatiot, liitännäissairauksien syntyminen, jopa kuolema.

Kotioloihin tuodun terveysteknologian avulla saadaan vapautettua myös sairaanhoidon resursseja niitä eniten tarvitseville sekä vähennettyä potilaan ja yhteiskunnan sairaanhoitokuluja. Lapin yliopistossa opiskeleva insinööri (AMK) Jaana Kauppi kehitti opinnäytetyössään Sodankylän kunnalle neljä vaihtoehtoista mallia, siitä miten terveysteknologian kunnossapito ja tekninen tuki pitäisi järjestää. Opinnäytetyö tehtiin Sodankylän kunnan toimeksiannosta

Kehittämistehtävässä selvitettiin, muun muassa mitä vaatimuksia uudet tulevaisuuden kotona käytettävät terveysteknologian laitteet tuovat tullessaan terveydenhuollosta vastaaville julkisille toimijoille, sekä laadittiin ehdotuksia siitä minkä organisaation alaisuuteen tekninen tuki ja kunnossapito on suositeltavaa järjestää.

Terveysteknologia toimintamallit

Ensimmäisessä toimintamallissa sote-alueelle muodostettaisiin oma tekninen organisaatio, jossa on huomioitu sairaalateknologian lisäksi kotona käytettävän terveysteknologian kunnossapidon ja teknisen tuen tarve.

Toisessa mallissa sote-alueen lisäksi toimijana on yksityinen huoltopalvelu, jonka vastuulla olisi kotona käytettävien laitteiden käyttöönotto, koulutus, kunnossapito ja tekninen tuki.

Kolmannessa toimintamallissa , jossa laite olisi liisattu kunnossapitoon ja tekniseen tukeen paketoituna. Näin sote-alue ei omistaisi laitteita, mutta hallinnoisi niitä kuitenkin.

Neljännessä toimintamallissa kunnossapito ja tekninen tuki huomioidaan hankintavaiheessa, jolloin koko elinkaaren kustannukset maksetaan jo laitteen käyttöönottovaiheessa.