Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan verotuet lisäsivät brittiyrityksissä innovaatioita merkittävästi, arvioidaan VATT:n erikoistutkija Elias Einiön yhdessä London School of Economicsin tekemässä selvityksessä. Vastaava verotuki ei  Suomessa saavuttanut Etlan uusimman raportin mukaan asetettuja tavoitteita.

Tutkimuksen mukaan englantilaisyrityksissä tutkimus- ja tuotekehityskuluista tehtävien lisävähennysten nosto 45 prosenttiyksikköä lähes kaksinkertaisti yritysten tekemien innovaatioiden määrän. Yhdellä veroeurolla saatiin 1.7 euron edestä T&K-investointeja. Etlan perjantaina 11.3.2016 julkistetun raportin mukaan verotuet tutkimukseen olivat silti tehottomia (* lisäys lopussa).

Tutkimuksessa innovointia mitattiin patenttien määrällä. Tutkimuksessa havaitsi myös, että tuen myötä syntyneet patentit eivät olleet keskimääräistä heikompilaatuisia. Korkeampaa tukea saaneet yritykset myös kasvoivat nopeammin ja työllistivät enemmän ihmisiä.

Verohuojennukset vaikuttavat enemmän pieniin kuin suuriin yrityksiin, koska pienillä yrityksillä ei ole yhtä suurta kassaa, jolla rahoittaa innovaatioiden kehittelyä. Suurin osa aiemmista tieteellisiä tutkimuksista aliarvioi T&K-huojennuksista saatuja hyötyjä, koska niiden tulokset koskevat suurempia yrityksiä.

Suomessa T&K-verohuojennukset otettiin käyttöön vuonna 2013, mutta kokeilu lakkautettiin ennenaikaisesti vuonna 2014. Tulosten valossa verohuojennuskokeilun lakkauttaminen saattoi olla virhe. Tämä on myös vastoin kansainvälistä suuntausta, jossa monet maat ovat asteittain lisänneet T&K-toiminnan verotukia. Etlan uusimman selvityksen mukaan tuet olivat kuitenkin tehottomia.

Englannissa, jossa innovointitutkimuksessa tarkastellut yritykset pääasiassa toimivat, tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan lisävähennys on viime vuosina ollut jopa 125 prosenttia kuluista. Tutkijat laskevat, että ilman huojennusta Englannin kokonaisinvestoinnit T&K:hon olisivat kymmenen prosenttia nykyistä alhaisemmat.

”Huojennus kannattaa porrastaa siten, että pienemmät yritykset saavat suuremman lisävähennyksen. Samalla verojärjestelmään voidaan luoda piirteitä, jotka mahdollistavat tukien vaikutusten luotettavan arvioinnin jälkikäteen.”

Tutkimuksessa käytettiin Euroopan patenttitoimiston tietokantaa yhdistettynä englantilaisten yritysten tilinpäätös- ja verotietoihin.

LISÄÄ: ‘Do tax incentives for research increase firm innovation? An RD Design for R&D’ by Antoine Dechezlepretre, Elias Elinio, Ralf Martin, Kieu-Trang Nguyen and John Van Reenen (LINKKI, pdf)

PÄIVITYS: Korostettu innovaatiotutkimuksen kohdistuneen englantilaisyrityksiin. Samalla lisätty Etlan perjantaina 11.3.2016 julkaistun Suomea koskevan raportin tulokset.

ETLA: Verotuki ei saavuttanut asetettuja tavoitteita

Elinkeinoelämän tutkimuskeskus Etlan uuden perjantaina 11.3 julkistetun selvityksen mukaan vuosina 2013–14 voimassa ollut tutkimus- ja kehitystoiminnan verotuki ei saavuttanut sille asetettuja tavoitteita.

Kokeilun aikana yritykset saivat tietyin rajoituksin vähentää t&k-toiminnan palkkamenot kahteen kertaan yhtiöveron alaisesta tulosta. ETLAn tutkimuksen mukaan lisävähennystä käytettiin selvästi odotettua vähemmän eikä verotuki kohdentunut toivotulla tavalla. Tutkimus toteutettiin Tekesin toimeksiannosta.

Verokannustinta hyödynsi Etlan mukaan noin 800 yritystä. Tukea saaneilla yrityksillä oli vähemmän vaikeuksia rahoituksen saatavuudessa ja ne olivat muita harvemmin voimakkaasti kasvuhaluisia.

Aiempien tutkimusten mukaan tuen kohdistaminen kasvaviin (ei välttämättä pieniin) yrityksiin maksimoi parhaiten syntyvät yhteiskunnalliset tuotot. Lisävähennystä hyödyntäneet yritykset olivat keskimäärin vanhempia, suurempia, kannattavampia, vakavaraisempia ja tuottavampia kuin suoraa t&k-tukea saaneet yritykset.

Tuella saattoi Etlan tutkijoiden mukaan olla positiivinen vaikutus t&k-toiminnan määrään, mutta vaikutus ei ollut voimakas eikä tilastollisesti merkitsevä. Aiempien tutkimusten perusteella verotuen voidaan odottaa synnyttävän uutta t&k-toimintaa, mutta vähemmän kuin tukieurojen verran.

Molempia tukia käyttäneet arvioivat suoran Tekes- tuen hieman verotukea paremmaksi tukimuodoksi, tosin mielipiteet suorien ja verotukien keskinäisestä paremmuudesta jakoivat yritykset kyselyssä. Vastausten perusteella suoralla tuella oli myös käynnistetty enemmän uutta innovaatiotoimintaa tai laajennettu vanhaa.

Tuki oltava isompaa ja pysyvämpää

ETLAn mukaan kokeilujen tarkoituksenmukaisuutta pitäisi arvioida tarkemmin ennen niiden käynnistämistä. Jos verohelpotuksella oli tarkoitus tavoitella talouden kasvun merkittävää nopeutumista, tuki olisi pitänyt mitoittaa toteutettua suuremmaksi ja pysyväksi.

Kokeiluista on myös tiedotettava jatkossa paremmin. Kolmannes kyselytutkimukseen vastanneista yrityksistä ei tiennyt t&k-verotuesta. Koska vastaajiksi valikoitui mitä todennäköisimmin tavallista paremmin informoituja yrityksiä, tietämättömyys tuesta oli koko yrityskentässä luultavasti paljon suurempaa, ETLA arvioi.

Verotuen voimassaolon lyhyys ja tuen saamiseen liittyvä epävarmuus olivat myös omiaan vähentämään tuen käyttöä. Verotuesta päätettiin vuoden 2012 lopussa ja jo keväällä 2013 tuen voimassaoloaikaa lyhennettiin vuodella. Suorasta tuesta poiketen verotuen saamisesta ei voinut olla täysin varma ennen investointipäätöstä. Panostukset tutkimustoimintaan vaativat pitkäjänteisyyttä myös tukijärjestelmiltä.

LISÄÄ: Tero Kuusi – Mika Pajarinen – Petri Rouvinen – Tarmo Valkonen: ”Arvio t&k-verokannusteen vaikutuksista yritysten toimintaan Suomessa”, ETLA Raportit No. 51.(LINKKI, pdf)