Euroopan avaruusjärjestön ESAn ExoMars Schiaparelli on laskeutunut Marsin pinnalle, mutta alkuvaiheessa lopullista tietoa laskeutumisen onnistumisesta tai epäonnistumisesta ei saatu. Uusimpien tietojen mukaan Schiaparelli kuitenkin murskaantui laskeutuessaan. *) Tässä kuitekin videonäkemys, joka näyttää miten suomalaisiakin mittauslaitteita sisältävän moduulin olisi pitänyt laskeutua Marsiin.
Euroopan avaruusjärjestön ESAn ExoMars Schiaparelli -luotain laskeutui eilen klo 17.48 Marsin pinnalle, mutta laskeutujaan ei saatu yhteyttä laskeutumisen jälkeen. Viimeisten tietojen mukaan laskeutuja murskaantui Marsin pinnalle *). Noin 600-kiloinen Schiaparelli pääsi Marsiin matkattuaan avaruudessa noin seitsemän kuukauden ajan.
Laskeutumisen tiedetään onnistuneen ainakin laskuvarjojen avautumiseen saakka. Laskeutujalta tulleet tiedot loppuivat noin 50 sekuntia ennen odotettua laskeutumista. Tällöin jarruraketit olivat olleet pari sekuntia käynnissä ja laskuvarjon olisi pitänyt irrota. ”Näiden laskeutumisen loppuhetkien jälkeen laskeutujasta ei ole saatu radiosignaalia. Vielä ei ole täysin selvää, mitä tapahtui”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Timo Nikkanen totesi loppuviikosta. Perjantaina selvisi, että laskeutuja oli murskantunut Matsin pinnalle.
Schiaparelli-laskeutujan emoalus (TGO – Trace Gas Orbiter) sen sijaan on asettunut Marsin kiertoradalle onnistuneesti ja tulee jatkamaan tutkimustoimintaansa seuraavat viisi vuotta.
”Näyttää siltä, että valitettavasti meiltä jää nyt saamatta yhtäaikaiset paine- ja kosteusmittaukset kahdesta eri paikasta Marsin pinnalta. NASAn Curiosity kuitenkin toimii ja mittaa yhä edelleen, joten saamme koko ajan kuitenkin yhdestä paikasta tutkittavaa mittausdataa. Samanaikaiset tiedot kahdesta eri paikasta olisivat olleet mielenkiintoisia”, Nikkanen toteaa.
Mars-laskeutujan mukana on Ilmatieteen laitoksen toimittamia tutkimuslaitteita, joiden tavoitteena on mitata Marsin kaasukehän paine- ja kosteusolosuhteita. Kiertoradalla olevan TGO-luotaimen päätavoite on tutkia kiertoradalta käsin metaanin ja muiden vähäisen pitoisuuden omaavien kaasujen esiintymistä Marsissa ja paikantaa näiden kaasujen lähteitä.
ExoMars on ESAn ja Venäjän Roskosmosin yhteinen kaksiosainen Mars-tutkimusohjelma. ExoMars 2016 -laukaisu koostuu Marsia kiertämään asettuvasta emoaluksesta (TGO – Trace Gas Orbiter), sekä Marsin pinnalle laskeutuvasta Schiaparelli-laskeutumismoduulista. Laskeutujan tärkein tehtävä oli testata laskeutumistekniikkaa, jota käytettäisiin ensimmäiseen eurooppalaiseen Mars-mönkijään 2020.
Missiolle seuraa jatkoa kun ExoMars 2020-laskeutuja lähetetään Marsiin, jonka mukana kulkee myös Euroopan avaruusjärjestön ensimmäinen Mars-mönkijä. Ilmatieteen laitos toimittaa laskeutujaan paine- ja kosteusinstrumentit. Laitos toimittaa mittalaitteita myös NASAn Mars 2020 -mönkijään.
LISÄÄ: Ennakkovideo laskeutumisesta (LINKKI, video) ja ExoMars-tietopaketti (LINKKI, pdf)
Kuva: ESA:n videolta (animaatio)
*) Päivitetty 23.10.2016 tiedolla, jonka mukaan alus murskaantui laskeutuessaan Marsin pinnalle. Lisää uutisesta 23.10.2016 (LINKKI)
Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa. (LINKKI)
LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA
Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta!
http://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2016?e=19307983/35580639