Kolmannen sukupolven aurinkokennot – tässä uusimmat tulokset

Aurinkokennoissa on tulossa kolmannen polven teknologiat käyttöön, kerrotaan juuri ilmestyneessä Uusiteknologia-lehdessä. Uudenlaiset aurinkokennot ovat nykyisiä tehokkaampia ja perustuvat uudenlaisiin materiaaleihin ja rakenteisiin. Uusia materiaaleja tutkitaan myös Suomessa.

Uusiin kolmannen sukupolven kennomateriaaleihin lasketaan kuuluviksi väriaineherkistetyt (DSSC), orgaanisen aurinkosähkön (OPV) ja kvanttipistekennojen lisäksi erityisesti Suomessakin tutkittavat perovskiittiset aurinkokennot.

Laajempi artikkeli on julkaistu 20.4.3017 ilmestyneessä sähköisessä näköislehdessä. Voit lukea lehden veloituksetta nettiselaimellasi. (LINKKI)

Perovskiittiset aurinkokennot ovat Uusiteknologia-lehdessä kirjoittavan Veijo Hännisen mukaan kuuminta uutta, sillä niihin perustuvien kennojen muunnostehokkuus on noussut 2 – 3 prosentista yli 20 prosenttiinvarsin lyhyessä ajassa. Hänninen seuraa aluetta aktiivisesti Nanobitteja.fi-sivustollaan.

Materiaalinan luonnon perovskiitti koostuu kalsiumtitanaatista, mutta perovskiitti-nimitystä käytetään laajemmin mineraaliryhmistä. Näiden aineiden yhteispiirre on samanlainen kiderakenne.

Perovskiittiä ei sellaisenaan luonnosta juurikaan löydy mutta nykyisen nanoteknisen materiaaliosaamisen myötä monenlaisia perovskiittisia materiaaleja voidaan tuottaa jo synteettisesti.

Sähköisten ja optisten tekniikoiden kannalta perovskiittien yhdisteillä on monia mielenkiintoisia
ominaisuuksia kuten suprajohtavuus, magnetoresistanssi, ioninen johtavuus sekä joukko erilaisia dielektrisiä ja ferrosähköisiä ominaisuuksia.

Huolimatta suurista mahdollisuuksista, perovskiittisten aurinkokennojen tekniikka on vielä kaupallistamisen alkuvaiheessa. Yksi ongelma on Hännisen mukaan korkea kustannustaso, sillä
niiden yhteydessä kätetään kullasta valmistettuja elekrodeja.

Perovskiittisten paneelien hyötysuhde on kasvanut hyvin nopeasti samalle tasolle piikennojen kanssa.

Suomessa metalliorgaanisesta perovskiitista valmistettujen aurinkokennojen kehitystä on tehty
Aalto-yliopiston, Uppsalan ja sveitsiläisen EPFL-yhteishankkeessa.  Siinä on onnistuttu parantamaan
perovskiittikennojen kestävyyttä Aalto-yliopiston professori Esko Kauppisen johdolla kehitettyjen
nanoputkikalvojen avulla.

LISÄÄ: Lue selvitys aurinkokennojen uusista materiaaleista ja tutkimuksesta 20.4.2017 ilmestyneestä Uusiteknologia-näköislehdestä (LINKKI, luettavissa veloituksetta).

Kuva: Heliatek

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa (LINKKI).

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!

 

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2017