Video: Hyperloop pääsi testiradalle

Huippunopea Hyperloop-kapseli on päässyt jo ensimmäisiin käytännön testeihin. Suomessakin hypetetty menoputki voisi tarjota matkanopeudeksi jopa 1300 kilometriä tunnissa. Projektin toteutumisen esteenä on silti vielä varsin monta muuttujaa. Katso videolta testaustilanne.

Tesla sähköautoista tutun Elon Muskin ideoima Hyperloop on saanut suurta julkisuutta eri puolilla maailmaa. Suomessa idea nostettiin esille Salossa samalla kun Vaasan seutu viritteli hanketta saada Teslan jättimäinen akkutehdas alueelleen.

Muskin alkuperäisen idean mukaan kapseli kulkisi alipaineistetussa teräsputkessa vähäisellä ilmanvastuksella yli tuhannen kilometrin tuntinopeudella. Kapseli voisi kuljettaa sekä ihmisiä että tavaroita. Ideana Hyperloop ei silti ole aivan uusi.

Hyperloopissa on jo 1800-luvulta asti esitettyjä perusideoita.  Mukaan on tuotu uusina putken alipaineistus, magneettinen levitaatio ja uusin automaatiotekniikka, joka mahdollistaa suuret nopeudet ja liikennemäärät.

Hyperloop-kapseli leijuu putken sisällä magneettisen levitaation avulla. Koska putkessa ilmaa on vähän, ilmanvastuskin on pieni ja vauhti sen mukaista. Kapseli saa voimansa putken reunoissa olevista magneeteista.

Kaupallisessa versiossa kapseliin on ideoitu rahtikontti tai jopa 90 ihmistä yhteen moduuliin. Tekniikasta on silti tehty vasta alustavia testejä. Muskin Space-X-yhtiölle on mailin mittainen testirata Kaliforniassa. Yritys on järjestänyt parina vuotena jo nopeuskilpailuja koeradalleen.

Hyperloopissa on silti taloudellisten elementtien lisäksi edelleen teknisiä haasteita. Ne liittyvät muun muassa putken pitämiseen alipaineisena, putken lämpölaajenemisten hallintaan, magneettisen levitaation toteutukseen, matkustajakapselien rakentamiseen sekä ennen kaikkea toiminnan turvallisuuteen.

Kapseli valmistumassa

Hyperloop-matkustusputkea kehittää erillinen yhtiö Hyperloop Transportation Technologies, joka on aloittamassa ensimmäisen matkustajakapselin rakentamista espanjalaisen Carbures-yhtiön kanssa. Ensimmäinen todellinen Hyperloop-kapseli on tarkoitus julkistaa vuoden 2018 alussa.

Espanjalaisyrityksen kapselia on tarkoitus testata Toulousessa. HTT:n esittelemä matkustuskapseli on tiedotteen mukaan 30 metriä pitkä ja 2,7 metriä leveä. Painoa sillä on 20 tonnia. Matkustajia laitteeseen mahtuu 28-40.

Suomi tekee selvityksiä – Salo toivoo testirataa ja innovaatiokeskusta

Suomessa tehtiin vuosi sitten selvitys Hyperloop-yhteydestä Helsingin ja Tukholman välillä joka taittuisi 28 minuutissa. Rakennuskustannuksiksi arvioitiin Rambollin ja KPMG:n selvityksessä noin 19 miljardiksi euroksi eli 38 miljoonaa euroa kilometriltä. Projektin valmistuminen veisi lähes 15 vuotta.

Toukuussa julkistettiin Salossa myös Rambollin tekemän hankeselvitys 15 kilometrin mittaisen Hyperloop testiradan rakentamisesta Hyperloop One- ja FS Links -yhtiöiden kanssa. Salon kaupunki  ja Tekes ovat rahoittaneet lisäksi kevään 2018 aikana valmistuvaa selvitystä toteutusmahdollisuuksista.

Saloon ollaan ideoitu myös Hyperloop-teknologian innovaatiokeskusta. Tukholman lisäksi toisena linjauksena on tuotu esiin yhteys Helsingistä Tallinaan. Tosin sitä on ideoitu perinteisenä tunnelina jo viime vuosisadalta. Teslan Musk on tosin todistanut jo sähköauto- ja rakettiprojekteillaan mahdottoman mahdolliseksi.

LISÄÄ: Hyperloop One (LINKKI), Hyperloop Transport Technologies (LINKKI), SpaceX Hyperloop transportation services (LINKKI) ja Rambollin Hyperloop-selvitys (LINKKI) sekä Uusiteknologia.fi:n aiemmat Hyperloop-uutiset (LINKKI)

Kuvat: HyperLoop Onen XP1-koekapseli testeissä (LINKKI, video, MPEG4)

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa (LINKKI).

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue tästä ilmaiseksi!