Standardointi uuteen järjestykseen – liian monta toimijaa

Tulevaisuudessa standardisoinnin tehtävänä on tukea suomalaista kilpailukykyä, edistää yritysten markkina-asemaa sekä parantaa tuotteiden ja palveluiden laatua. Uusi ”Standardisointi Suomessa” -selvitys suosittaa, että suomalainen standardisointijärjestelmä organisoidaan paremmin elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa palvelevaksi.

Suomalainen standardisointijärjestelmä kaipaa muutosta, jotta elinkeinoelämä ja yhteiskunta pystyvät hyödyntämään standardisoinnin tarjoamat hyödyt nykyistä tehokkaammin. Nykyinen toimialoittain hajautettu standardisointijärjestelmä ei pysty palvelemaan riittävän hyvin elinkeinoelämää, jonka toimintaympäristö ja liiketoimintamahdollisuudet kehittyvät jatkuvasti.

’’Erityisesti uusien horisontaalisten standardisointialueiden, kuten kiertotaloutta tai älykkäitä kaupunkeja koskeva standardisointi, pirstaloituu nykyisessä järjestelmässä usean organisaation vastuulle. Tarvitsemme Suomeen asiakaslähtöisempää toimintamallia, toteavat selvitystyön tekijät diplomi-insinööri Ilkka Niemelä ja tekniikan lisensiaatti Harri Jokinen.

Digitaalinen kehitys mahdollistaa myös standardisoinnin siirtymisen kohti teknologiaa tehokkaasti hyödyntäviä uusia toimintamalleja. Selvityksessä suomalaista standardisointijärjestelmää tarkasteltiin kansallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta sekä asiakkaan ja standardisointiin osallistuvan tahon näkökulmista.

Selvityksen johtopäätöksenä selvitysmiehet ehdottavat standardisointiin liittyvien toimintojen keskittämistä yhteen organisaatioon parhaan hyödyn mahdollistamiseksi suomalaiselle yrityskentälle ja yhteiskunnalle.

Selvitys käynnistyi vuoden 2018 alussa- Työn yhteydessä haastateltiin laajasti yritysten ja sidosryhmien edustajia sekä standardisoimisjärjestöjen edustajia Suomessa ja Euroopassa. Ohjausryhmätyöhön osallistuivat työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Teknologiateollisuus, Suomen Standardisoimisliitto SFS  ja Sähköteknillinen Standardoimisyhdistys SESKO.

’’Selvitys luo hyvän pohjan, jonka perusteella standardisoinnin sidosryhmät voivat käydä jatkokeskusteluja standardisointijärjestelmän kehittämisestä Suomessa’’, toteaa selvitystyön ohjausryhmän ja SFS:n puheenjohtaja Matti Mikkola.

Kuvituskuva: Nokia