Suomen tieteen taso on noussut 2010-luvulla, kertoo Suomen Akatemia raportissaan. Uudenlaiset tutkimuksen ja osaamisen keskittymät, ilmiöpohjaisuus ja profiloituminen luovat selvityksen mukaan pohjaa tulevalle kehitykselle, vaikka valtion tutkimuskeskuksessa tutkimusvuodet ovat vähentyneet. Lisäksi tohtoritason tutkijoita tarvitaan yrityksiin lisää.

Suomessa tohtorin tutkinnon suorittaneet tekevät aikaisempaa suuremman osuuden tutkimustyöstä korkeakouluissa ja valtion tutkimuslaitoksissa. Sen sijaan yrityssektorin tutkimus- ja kehittämistyöstä tohtorit tekevät edelleen vain noin kuusi prosenttia, joten siellä ainakin on yrityksissä kirittävää.

Tieteellisten julkaisujen top 10 -indeksi on kohonnut 2010-luvulla ja on vuosien 2012-2015 julkaisuille 1,12, kun maailman keskitaso on 1. Silti monet keskeiset verrokkimaat ovat kuitenkin edelleen selvästi Suomea edellä. Suomessa tieteellisten julkaisujen määrä asukasta kohti on suuri.

Tieteen tila -katsauksen suosituksissa korostetaan myös inhimillisten voimavarojen merkitystä tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamisessa. Selvityksen yhtenä erityisteemana on tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus bruttokansantuotteesta Suomessa ja vertailumaissa.

”Tutkimus- ja innovaationeuvoston ja korkeakouluvision tavoite neljän prosentin tutkimus- ja kehitysintensiteetistä edellyttää merkittäviä toimia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla”, korostaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Anni Huhtala.

Tutkimuksen ja osaamisen keskittymien (ekosysteemien) sekä ilmiöpohjaisuuden merkitys korostuvat tieteen teossa jatkossa. Tieteen tila 2018 -katsauksen suosituksissa todetaan, että laadukkaat, vaikuttavat ja vetovoimaiset tutkimuksen ja osaamisen keskittymät ovat välttämättömiä Suomen kehitykselle. Tällaiset keskittymät edellyttävät profiloitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä.

Lisää: Tieteen tila -katsaus (LINKKI)

Kuvituskuva: VTT