Yritysjohto kokee digiosaamisen tärkeäksi

Koulutusyhtiö Sovelto kysyi suomalaisyritysten ylimmältä johdon tulevaisuuden osaamisvajeita ja niiden paikkaamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Tutkimuksessa haastateltiin 50 johtajaa. Erityisesti digiosaaminen tuo muutoksia suomalaisyrityksiin.

Valtaosan Sovelton haastattelimien johtajien mielestä heidän organisaatioissaan tehtävästä työstä muuttuu seuraavan vuosikymmenen aikana.

”Johtajat uskovat lähes yksimielisesti edessä olevan muutoksen tähänastista suuremmaksi. Hieman ristiriitaisesti selkeä enemmistö piti osaamisen uudistamista erittäin tärkeänä, mutta enemmistö myös arvioi, ettei heidän organisaatiossaan osata vielä tunnistaa tulevia osaamistarpeita’’, arvioi Sovelton muutosjohtaja Risto Linturi.

Strategisten uudistumistavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeimmät alueet olivat vastausten mukaan digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen, asiakasymmärryksen parantaminen ja asiakassuhteiden syventäminen sekä organisaation avoimuus ja yhteistyökyky.

Näitä kolmea aluetta pidettiin keskenään yhtä tärkeinä. Seuraavaksi tärkeimmiksi uudistumista kaipaaviksi osa-alueiksi nousivat oppiminen sekä teknologiaosaaminen ja datan hyödyntäminen.

Yli puolet 56% vastanneista koki, että tulevaisuuden osaamistarpeita ei ole omassa organisaatiossa tunnistettu riittävän hyvin eikä niitä ole työntekijöille pystytty vielä kommunikoimaan.

Puolet haastatelluista kertoo, että heidän organisaatiossaan ei vielä ole suunnitelmaa strategisten osaamisvajeiden paikkaamiseksi. Lähes kaikilta (89%) puuttuu yksilötasolle viety suunnitelma.

Strategisen osaamisen johtamiseksi ei organisaatioilla ole erillistä prosessia (95%), vaan sitä johdetaan joko osana kehityskeskustelu- (50%) tai suorituksenjohtamisprosessia (15%) tai ei systemaattisesti prosessissa ollenkaan (30%).

Ylivoimaisesti tärkeimmäksi (81%) osaamisvajeiden täyttämisen keinoksi nähtiin olemassa olevan henkilöstön osaamisen uudistaminen kouluttamalla, toiseksi tärkeimmäksi rekrytointi (33%).

Henkilöstön merkitys kilpailuetuna korostuu selvästi ja näiden osaamisenhankkimiskeinojen nähdään myös eniten kasvavan.

Perinteisen konsultoinnin (23%) ja alihankinnan (23%) rooli strategisten osaamisvajeiden paikkaamisessa on pienentynyt ja tilalle näyttää nousevan syvempi kumppanoituminen (40%) niin toimittajien, kuin asiakkaidenkin kanssa.