Teknologiateollisuuteen nykymenolla osaajapula

Suomalaisen tekniikan alan koulutus voisi ratkaista osaajapulan opiskelijamääriä kasvattamalla, arvioidaan uudessa Teknologiateollisuuden selvityksessä. Sen mukaan teknologia-alojen yrityksiin tarvittaisiin uusia tuhansia osaajia ennakoitua nopeammin.

Vuosi sitten Teknologiateollisuuden arvio noin 53 000 uuden osaajan tarve vuosille 2018–2021 on täyttymässä odotettua nopeammin. Esimerkiksi korkeakouluista pitäisi valmistua nykyistä enemmään osaajia, todetaan Teknologiateollisuus ry:n tekemässä selvityksessä.

’’80 prosenttia arvioidusta yritysten henkilöstön nettomäärän lisäyksestä on toteutunut viime ja tämän vuoden aikana. Lisäksi uusia ihmisiä tarvitaan alalta eläköityvien tilalle’’, sanoo Teknologiateollisuuden johtoon kuuluva Laura Juvonen.

Jos teknologia-alan yritysten rekrytoinnit jatkuvat samaa tahtia, tarvitsevat ne joka vuosi noin 13 400 uutta osaajaa, joista 9 200 tekniikan aloilta. Korkeakouluista ja ammatillisista oppilaitoksista on viime vuosina valmistunut vuosittain yhteensä alle 6 000 tekniikan opiskelijaa, jotka ovat hakeutuneet töihin teknologiateollisuuteen.

Korkeakoulutettujen osuus alan henkilöstöstä sekä korkeamman osaamisen tarve kasvavat jatkuvasti. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoteen 2030 ulottuvana tavoitteena on, että vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Teknologiateollisuudessa tämä ei kuitenkaan riitä.

’’Jo nyt 60 prosentilla teknologia-alalle rekrytoitavista uusista työntekijöistä tulisi olla korkeakoulututkinto tai sitä vastaava osaaminen. Hyvä uutinen on, että sekä korkeakoulut että opetus- ja kulttuuriministeriö esittävät tekniikan korkeakoulutuksen tutkintomääriin lisäystä. On tärkeää, että korotukset kohdennetaan osaajatarvealoille’’, Juvonen taustoittaa.

Suurin vaje opiskelupaikoista on Uudellamaalla. Valmistuneiden heikko liikkuvuus puolestaan näkyy eri puolilla Suomea yritysten rekrytointiongelmina. Osa pk-yrityksistä on joutunut perustamaan erillisiä tuotekehitysyksiköitä yliopistokaupunkeihin osaajien saatavuuden turvaamiseksi. Toisaalta sitä ei välttämättä ainakaan maakunnassa pidetä huonona asiana.

Teknologiateollisuus esittää pitkän listan ehdotuksia tekniikan alan koulutuksen suuntaamiseen, mutta toivoo myös, että yritykset osallistuisivat koulutuksen toteuttamiseen ja opiskelijoiden harjoitteluun nykyistä aktiivisemmin. Näin toimien voisi olla helpompi rekrytoida myös sopivia ammattilaisia. Keino on tuttu vuosikymmenien takaa, mutta edelleen monien mielestä toimiva.

Lisää: Teknologiateollisuuden ’’Työtä löytyy – mistä osaajat’’-selvitys 2019 (LINKKI, pdf)

Kuvituskuva: CWC/Oulun Yliopisto