Sähköinen jäähdytysratkaisu kvanttitietokoneisiin

VTT:n tutkijat ovat kehittäneet täysin sähkövirtaan perustuvan uuden jäähdytysteknologian, joka voi tulevaisuudessa mahdollistaa harppaukset kvanttitietokoneiden toteuttamisessa. Nykyiset koneiden  toteutukset perustuvat suurikokoisiin ja varsin monimutkaisiin jäähdytysratkuihin.

Uusi VTT:ssä kehitetty sähköinen menetelmä voi korvata nämä suurikokoiset heliumin isotooppien seosten pumppaukseen perustuvat ratkaisut ja siten mahdollistaa kvanttitietokoneiden koon merkittävän pienenemisen.

Monet elektroniikan ja fotoniikan komponentit toimivat ainoastaan erittäin matalissa lämpötiloissa. Yksi ajankohtainen esimerkki on suprajohtavista piireistä rakennettu kvanttitietokone, joka tulee jäähdyttää lähelle termodynaamista absoluuttista nollapistettä (-273.15 oC).

VTT:n tutkimusryhmä on nyt kehittänyt ensimmäisenä maailmassa kehittänyt puhtaasti sähköisen jäähdytysmenetelmän, jossa jäähdytys ja lämpöeristys toimivat tehokkaasti samassa pistemäisessä liitoksessa.

VTT:n Ryhmän uraauurtavassa kokeessa jäähdytettävä kappale ripustettiin useista tällaisista liitoksista ja jäähdytys saatiin aikaan syöttämällä sähkövirtaa liitoksesta toiseen kappaleen läpi. Sähkövirralla pystyttiin laskemaan kappaleen termodynaamista lämpötilaa jopa 40 prosenttia ympäristön lämpötilasta.

“Uskomme, että tätä uutta puhtaasti sähköistä jäähdytysmenetelmää voidaan hyödyntää lukuisissa sovelluksissa kuten kvanttitietokoneiden miniatyrisoinnissa ja turvallisuussovelluksissa käytettävissä äärimmäisen herkissä säteilyn ilmaisimissa,” sanoo VTT:n tutkimusprofessori Mika Prunnila.

Uusi menetelmä kiinnostaa myös yritysmaailmassa. Esimerkiksi jäähdytysratkaisuja valmistava Bluefors Oy seuraa aktiivisesti uuden ratkaisun kehitystä. ”Uutta menetelmää voidaan käyttää kvanttipiirien aktiiviseen jäähdytykseen suoraan piisirulla tai suuren mittakaavan jäähdyttimissä,” toteaa Bluefors Oy:n CSO David Gunnarsson.

VTT:n tutkijoiden tulokset on julkaistu Science Advances -tiedejulkaisussa (LINKKI).

EU-projektina toteutettavassa EFINED-hankkeessa VTT:n tutkijat etsivät tehokasta ja käytännöllistä menetelmää siirtää lämpöä sähkövirran kuljettamien vapaiden elektronien avulla.

Kaikkein tehokkain ratkaisu saadaan käyttämällä liitosta, jossa kuumat elektronit joutuvat kiipeämään erittäin lyhyen, lähes atomien kokoluokassa vaikuttavan, potentiaalivallin yli.

Tosin uuden lähestymistavan haasteena on, että lämpöä eivät kuljeta ainoastaan elektronit, vaan suuren osan lämmöstä kuljettaa hilavärähtelyn kvantit eli fononit.

Kylmän ja kuuman välillä liikkuvat fononit tasaavat lämpötilaerot erittäin tehokkaasti erityisesti silloin, kun niiden tarvitsee vaeltaa vain lyhyt matka. Näytti siis, että menetelmä, joka tuottaisi tehokkaimman jäähdytyksen sähköisesti elektronien kautta, johtaisi suurimpaan lämpövuotoon fononien kautta ja siten nollatulokseen.

VTT:n tutkijat esittivät, että tähän perustanvanlaatuiselta vaikuttavaan ongelmaan voisi olla varsin suoraviivainen ratkaisu: jotkut eri materiaalien liitokset voisivat itseasiassa estää fononien virtaamisen puolelta toiselle siten, että samalla kuumat elektronit pääsisivät läpi kohtuullisen vaivattomasti.

Tutkijat todensivat ilmiön jäähdyttämällä piisirun suprajohde-puolijohde -liitoksilla. Tällaisessa liitoksessa suprajohteen kielletyt energiatilat muodostavat elektroneille jäähdytykseen vaaditun esteen, jotta lämpöä voidaan siirtää pois puolijohteesta, tässä tapauksessa piistä. Samanaikaisesti liitos sirottaa fononeja, eli haittaa niiden liikettä liitoksen läpi niin tehokkaasti, että sähkövirralla saadaan aikaan merkittävä lämpötilaero liitoksen yli.

”Näemme, että kyse on ilmiömaailmasta, joka voidaan havaita lukuisissa koejärjestelyissä kuten esimerkiksi yksittäisiin molekyyleihin pohjautuvissa liitoksissa,” toteaa VTT:n tutkija Emma Mykkänen.

Löydöksen tehneessä projektitiimissä yhdistyy osaamista mm. fysiikan, kryogeniikan, mikroelektroniikan ja mittaustekniikan osa-alueilta. Saavutettu tulos on erinomainen esimerkki monitieteellisestä ja -teknologisesta tutkimuksesta.

Lisää: Tutkimustyö, Science Advances (LINKKI) ja EU:n EFINED-tutkimusohjelma  (LINKKI)

Kuvituskuva: VTT