Tekoäly ja robotiikka kehittyvät nopeasti, joten itsenäisten, moraalisia päätöksiä tekevien älykkäiden koneiden määrä keskuudessamme kasvaa tulevaisuudessa. Siksi tekoälyä ja robotiikkaa koskevan moraalipsykologian tuntemus on entistä tärkeämpää. Varsinkin kun ihmismäisten robottien lisäksi tulossa on myös itsestään ajavat robottiajoneuvot.
Helsingin yliopistossa tehtävä Moralities of Intelligent Machines -hanke tutkii ihmisten suhtautumista esimerkiksi tekoälyn tekemiin moraalisiin päätöksiin. Jos raitiovaunu on ajamassa viiden ihmisen yli niin miten ihminen tai robotti päätöksentekotilanteessa toimivat ja kuinka niiden toimintaa arvioidaan ulkopuolisin silmin.
Tutkijatohtori, dosentti Michael Laakasuon tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ihmiset eivät vierasta robotteja moraalisina päätöksentekijöinä, sillä ihmisen ja perinteisen robotit päätökset nähtiin yhtä hyväksyttävänä. Sen sijaan robotin ulkomuodolla on merkitystä niiden moraalisuuden arvioon.
Tutkimuksessa ihmiset arvioivat ihmismäisten iRobotin ja iClooneyn päätöksen vähemmän eettiseksi kuin ihmisen ja perinteisen näköisen robotin tekemän saman päätöksen. MoIM-hankkeen vetäjä, vastaava tutkija Michael Laakasuo liittää tuloksen aiemmassa tutkimuksessa löydettyyn outouden laakso -ilmiöön (the uncanny valley effect).
’’Tekoälyn ihmismäisyys koetaan outona tai karmivana, ja tällaisiin robotteihin suhtaudutaan negatiivisemmin kuin konemaisempiin robotteihin. Tämä saattaa johtua esimerkiksi siitä, että ihmistä muistuttavaan olentoon ei osata suhtautua: onko kyseessä eläin, ihminen vai työkalu?’’, Michael Laakasuo sanoo.
Michael Laakasuon mukaan moraalisia päätöksiä tekevien älykkäiden koneiden määrä kasvaa yhteiskunnassamme. Esimerkkinä ovat itseään ajavat autot, joten hänen mukaansa on tärkeää tietää, miten ihmiset suhtautuvat älykkäisiin koneisiin ja millaiset asiat vaikuttavat niitä koskeviin moraaliarvioihin.
Arvioidaanko esimerkiksi tyylikkään itseään ajavan auton tekemää liikennerikkomusta eri tavoin kuin vähemmän tyylikkään? Tämä tieto voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan tekoälyä ja robotiikkaa kehitetään. Se voi vaikuttaa myös esimerkiksi tuotteiden brändäykseen. Tieto voi myös muovata tekoälyn sääntelyä koskevaa poliittista keskustelua.
Tutkimuksen rahoitti Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Suomen Akatemia.
Lisää: Moralities of Intelligent Machines -tutkimushanke (LINKKI) ja uusin tiedeartikkeli (LINKKI).
Kuva: Vasemmalta oikealle. Hondan Asimo-robotti (xcaballe (CC licensed)), iClooney (ks. Palomäki et al. 2018) ja ihminen (Radboud faces database. Irobot(Sonny): Twentieth Century Fox). Kuvakooste: Helsingin yliopisto.