Virusmittauksiin lämpönukke ja yskimiskone

Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittävät uudenlaisin testausratkaisuin, miten virusten tartuntariski pienenee ilmanpuhdistimilla, maskeilla ja UV-valoilla. Mittauksissa tarvitaan yskimiskonetta ja keuhkoilla varustettua lämpönukkea.

Tutkijatohtori Sami Lestinen ja laboratorioinsinööri Simo Kilpeläinen ovat suunnitelleet ja räätälöineet mittausasetelman juuri tätä tutkimushanketta varten.

Käsihygienia ja hihaan yskiminen eivät riitä torjumaan koronan kaltaisia viruksia, jotka leviävät ilmassa leijuvien aerosolihiukkasten mukana.

Nyt Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittävät, miten toimistoissa voitaisiin vähentää tartuntoja. Kaksivuotista tutkimushanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.

Tutkijat tekevät laboratoriossa mittauksia parafiinista valmistetuilla aerosolihiukkasilla, ihmiselle vaarattomalla MS2-viruksella ja merkkiainetta sisältävällä kaasulla. Merkkiainekaasun avulla tutkijat selvittävät, miten ilmanjako ja lämmönlähteet vaikuttavat ilman sekoittumiseen.

Hengitys- ja yskimiskone tuottaa parafiinia sisältäviä aerosolihiukkasia halutulla paineella.

Jotta huonetilavirtaukset sekä aerosoli- ja virusmittaukset olisivat mahdollisimman todenmukaisia. tutkijat käyttävät erityistä yskimiskonetta ja ihmisen kokoista lämpönukkea.

Yskimiskoneen avulla voidaan tutkia aerosolien leviämistä hengittäessä ja yskittäessä. Lisäksi yskimiskoneelle on muotoiltu kasvot, joille voidaan myös pukea maski. Nukella on myös 25 kehonosaa, joiden lämpötilaa voidaan säätää.

Lämpönukke on ihmisen kokoinen ja muotoinen. Nukkeen on kytketty ulkopuoliset ”keuhkot”, joiden avulla nukke hengittää sisään ja ulos halutulla voimakkuudella, suun tai nenän kautta. Myös lämpönukelle voidaan pukea maski. Nukella on myös 25 kehonosaa, joiden lämpötilaa voidaan säätää

”Haemme helposti toteutettavia ja tarkkaa tietoa niiden tehosta tartuntariskin pienentämisessä”, tiivistää hanketta vetävä Aalto-yliopiston professori Risto Kosonen. ”Monet meidän mittauksistamme ovat sellaisia, joita ei aiemmin ole muualla juuri tehty”, Kosonen kertoo.

Aloituskuva: Ihminen hengittää oman kehon lämmittämää, ylöspäin nousevaa ilmaa. Kuvassa lämpönuken lämmittämän ilman liike on saatu näkyviin savupilvellä. Kuvat: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto.