Tutkimuspanostukset eivät menneet hukkaan

Eri puolilla Suomea tehdyt T&K-menoihin ovat kasvattaneet Jyväskylän yliopiston selvityksen mukaan merkittävästi maakuntien bruttokansantuotetta. Nopeinta kasvu on ollut Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Kansallisella tasolla lähes puolet kaikista T&K-menoista kohdistuu Uudenmaan alueelle.

Suomessa lisätty osana kansallista strategiaa on tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K) liittyviä panostuksia yli 20 prosentilla vuosien 2017–2021 välillä. Tarkastelukaudella myös yritysten osuus T&K-menoista on kasvanut tavoitteiden mukaisesti, kertoo Jyväskylän yliopistossa tehty uusi selvitys.

Jyväskylän yliopistossa tehty raportti tarkastelee näiden T&K-panostusten vaikuttavuutta maakunnissa viisivuotisjaksolla 2017–2021. Selvityksen kohteena olivat yritysten ja julkisen sektorin T&K-menojen kehitys, yritysten ja julkisten organisaatioiden T&K-menojen prosenttiosuuksien muutokset, sekä bruttokansantulon (bkt) kehitys.

Raportin mukaan tehdyt panostukset ovatkin auttaneet selvityksen mukaan kasvattamaan sekä kansallisen tason että maakuntien bruttokansantuotetta.  T&K-menot lisääntyivät viisivuotiskauden aikana 1,32 miljardilla eurolla, yhteensä 21 prosenttia. Vuonna 2017 T&K-menot olivat koko maan tasolla yhteensä 6,17 miljardia euroa ja vuonna 2021 yhteensä 7,49 miljardia euroa.

’’Yritysten osuus näistä menoista on kasvanut viisivuotiskauden merkittävästi. Vuonna 2017 yritysten osuus menoista oli 65 prosenttia ja viisivuotiskauden lopussa se oli 69 prosenttia. Yritysten osuus kasvoi  1,2 miljardilla eurolla, yhteensä 25 prosenttia. Vastaavasti julkisen sektorin kasvu on 0,16 miljardia, eli noin 7 prosenttia’’, raportin laatinut Jyväskylän yliopiston professori Pekka Neittaanmäki.

Suurin osuus kansallisista T&K-menoista tuli vuonna 2021 odotetusti pääkaupunkialueen kanssa Uudenmaan maakunnasta, yhteensä 3 725 miljoonaa euroa (49,7 %). Toiseksi suurin osuus oli Tampereen ja muun Pirkanmaan maakunnalla 889 miljoonalla eurolla (11,8 %) ja kolmanneksi suurin Pohjois-Pohjanmaalla 862 miljoonalla eurolla (11,5 %). Tämän jälkeen tulivat Varsinais-Suomi 516 miljoonalla eurolla (6.9 %), Keski-Suomi 281 miljoonalla eurolla (3.6 %) ja Pohjanmaa 237 miljoonalla eurolla (3.2 %). Muiden maakuntien osuus oli alle kolme prosenttia.

Kansallinen bruttokansantuote kasvoi viisivuotiskauden aikana 11,1 prosenttia ollen vuoden 2021 lopussa 251,5 miljardia euroa. Kasvua oli 25,2 miljardia euroa. ’’Keskeinen onnistuminen strategian kannalta on ollut maakuntien bkt:n merkittävä kasvu. Pyörät on saatu liikkeelle ja tavoite maakuntien bkt:n kasvusta on toteutunut. Osin on onnistuttu jopa yli odotusten’’, toteaa raportissa professori Neittaanmäki.

Useissa maakunnassa bkt:n kasvu on ollut jopa kansallista 11,1 prosentin tasoa nopeampaa. Pohjois-Pohjanmaalla kasvua oli 17,5 prosenttia, Pirkanmaalla 15,4 prosenttia, Pohjanmaalla 13,2 prosenttia, Pohjois-Karjalassa 12,7 prosenttia, Kainuussa 12,2 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla 12,1 prosentti ja Uudellamaalla 11,8 prosenttia. Lähes kansalliseen tasoon tasoon ylsivät myös Keski-Suomi (10,7 %), Kymenlaakso (10,6 %), Pohjois-Savo (10,2 %) ja Varsinais-Suomi (9,7 %).

Suomi panostaa keskiarvoa enemmän

Suomen T&K-panostukset ylittävät Euroopan Unionin ja OECD-maiden keskiarvon. Esimerkiksi kansallisen neljän prosentin T&K-panostusten tavoitetason on ylittänyt Pohjois-Pohjanmaa 5,0–5,2 prosentin T&K-panostuksilla. Pirkanmaa on arviolaskelmien mukaan saavuttanut vuonna 2021 neljän prosentin tason ja Uusimaa tulee saavuttamaan kyseisen tason lähivuosina. ’’On tärkeää, että kehitys jatkuu ja saadaan Suomen bruttokansantuote edelleenkin pysymään kasvussa’’, professori Neittaanmäki sanoo.

Kaikkiaan Suomen T&K-menot (2,9 %) olivat vuonna 2020 korkeammat kuin Euroopan Unionin (2,2 %) ja OECD:n (2,7 %) keskiarvon. Suomea korkeammat T&K-panostukset vuonna 2020 oli vain kymmenellä maalla: Israelilla (5,4 %), Etelä-Korealla (4,8 %), Taiwanilla (3,5 %), Yhdysvalloilla (3,5 %), Ruotsilla (3,5 %), Belgialla (3,4 %), Japanilla (3,3 %), Itävallalla (3,2 %), Saksalla (3,1 %) ja Tanskalla (3,0 %).

Lisää: Tutkimus- ja kehittämismenot sekä bruttokansantuote maakunnittain vuosina 2017–2021, Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunta (LINKKI).

Kuva: Suomen maakunnat. Kuva: Jyväskylän yliopisto.