Selvitys: Fotoniikka-alan kasvu yli kaksinkertaistui

Suomalaisen fotoniikan alueen liikevaihto ylittää jo kahden miljardin euron rajapyykin, selviää Photonics Industry in Finland 2023 -kyselytutkimuksesta. Tämä tarkoittaa yli 50 prosentin kasvua vuoden 2020 kyselyn tuloksiin nähden. Ja ala tarvitsee tutkijoiden lisäksi lisää käytännön osaajia.

Suomalaisen teollisuuden ja tutkimuksen Photonics Finland -yhteisö  ja Akatemian PREIN-ohjelma esittelivät tutkimustulokset eilen Business Finlandin kanssa Joensuussa alkaneessa seminaari- ja näyttelytapahtumassa. Edellisen kerran vastaava selvitys tehtiin vuonna 2020, jonka jälkeen on Suomeen syntynyt 40 uutta alan yritystä. Niitä on selvityksen mukaan nykyisin 300, joissa toimii  yli 6000 työntekijää.

Kuva: Fotoniikan tutkimuksen lippulaiva (PREIN) -ohjelma

Tulevaisuudessa fotoniikan pariin tarvitaan selvityksen mukaan yhä enemmän eri tasoisia alan osaajia tutkimuksesta käytännön osaajiin. Tyypillinen fotoniikka-alan yritys työllistää kymmenen henkeä ja sen liikevaihdossa korostuu vienti. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 36 prosenttia raportoi liikevaihtonsa kertyvän lähes yksinomaan viennistä esimerkiksi muualle Eurooppaan. Kysely tehtiin syksyllä 2023.

Kyselytutkimuksen mukaan suurin osa yrityksistä on pieniä alle viiden  miljoonan liikevaihdon toimijoita. Suomalaisessa alan yrityksessä on keskimäärin noin kymmenen työntekijää. Tutkimukseen osallistuneet yritykset kuvasivat korkeita kasvuodotuksia seuraavalle kolmelle vuodelle – liikevaihdon odotettiin kasvavan 31 prosenttia ja työntekijöiden lukumäärän 18 prosenttia.

Suomessa teollisuuden kasvua tukee erityisesti fotoniikan koulutus sekä maailmanluokan tutkimus Suomen Akatemian rahoittaman PREIN-lippulaivan alla.  Alan ratkaisuja hyödynnetään markkinoilla tasaisesti. Valmistava teollisuus on edelleen suurin yksittäinen kohdemarkkina (26 %), jonka jälkeen kysyntää riittää esimerkiksi bio- ja terveystieteissä (17 %), turvallisuuden, mittaustieteen ja anturien alueilla (15 %) sekä optisten komponenttien ja järjestelmien valmistamisessa (15 %).

“Fotoniikka on mahdollistava teknologia ja siksi se on mukana lähes kaikkialla. Tämä selittää kovaa kasvua ja kysyntää, sillä heilahtelevassakin taloustilanteessa markkinoita löytyy aina”, sanoo Photonics Finlandin toiminnanjohtaja Juha Purmonen. Tutkimus toteutettiin keväällä 2023.

Taustaa. Fotoniikan ala hyödyntää valoa ja ainetta sekä niiden vuorovaikutusta. Fotoniikan spektri kattaa ihmissilmällä havaittavien aallonpituuksien lisäksi ultravioletti- ja infrapunavalon. Siksi sillä on suuri merkitys arkielämän ratkaisuissa ja tulevaisuuden innovaatioissa. Esimerkiksi erilaiset näytöt, kamerat, mittausteknologiat, aurinkokennot sekä ledivalot ja internetin valokuituverkko perustuvat fotoniikkaan.

Kuvituskuva: LUT