Suomalaisella mikropiiriosaamisella on jopa maan kokoa merkittävämpi asema mikropiirien omavaraisuuden toteuttamisessa, todettiin eilen Teknologia23-tapahtuman seminaarissa. Volyymitason sirutehtaita meillä ei ole ainakaan vielä, mutta esimerkiksi ALD-osaamisessa olemme maailman huippua. Myös suunnittelussa ja sirujen kehittämisessä olemme maailmantasolla.
Pandemian logistiikkaongelmien seurauksena Euroopan unioni on aktivoinut jäsenmaitaan oman mikropiiriosaamisen ja -tuotannon käynnistämisessä. Valmisteilla olevan sirusäädöksen (Chips Act) avulla Euroopassa valmistettavien puolijohteiden osuus on tarkoitus nostaa nykyisestä alle 10 prosentista uusille tasoille.
Myös Suomessa halutaan olla mukana Siruja Suomesta -hankkeella. koordinoimaan alan panostuksia. Eilisessä Teknologia23-messujen seminaarin avasi MEMS-tehdasta Vantaalla operoivan japanilaisen Murata Electronics Europe Tomy Runne. Väkeä on nykyisin noin 5000, mutta työntekijämäärää on tarkoitus kasvattaa nopeasti. Vuonna 2032 Suomessa voisi puolijohdealalla olla jo 20 000 ihmistä jos koulutettua väkeä löytyy tarpeeksi.
Lisää väkeä tarvitaan lisää myös kiekkovalmistaja Okmeticilla. Seminaarissa puhunut Anna-Riikka Vuorikari-Antikainen kertoi Okmeticin rekrytoivansa lisää väkeä. Varsikin kun yrityksen kiekoilla on kasvavasti menekkiä erilaisissa MEMS-, anturi-, RF-radiotaajuus- ja tehopuolijohdesovelluksiin.
Suomi on lisäksi merkittävä tekijä ALD-ohutkalvotekniikan osaajana ja laitteistojen valmistajana. Esimerkiksi Intel käyttää tekniikkaa piirituotannossaan. Picosunin toimitusjohtaja Jussi Rautee kertoi, että ALD-teknologia mahdollistaa jo monen digitaalisen tuotteen valmistamisen. Lisää kantavuutta yritys on saanut amerikkalaisen Applied Materialsin kautta joka osti Picosunin vuosi sitten.
Myös mikropiirien suunnitteluosaamista on Suomessa laajalti. Nokian kautta on jo vanhastaan ASIC- ja RF-osaamista, mutta myös korkeakoulut ovat entistä tärkeämmässä osassa uusimman piirisuunnittelun kehittämisessä.
Seminaarissa Tampereen yliopiston professori Timo Hämäläinen kertoi tapahtumassa järjestelmäpiirien (SoC) kehitystyöstään SoC Hub-yksikössä. Piirien kehittämisessä on mukana 120 ihmistä, joista kolmannes opiskelijoita. Piirien suunnittelutyötä on tehty nyt kolmen vuoden ajan. Tilaisuuden lopussa järjestettiin myös paneelikeskustelu. Puolijohteista ollaan laatimassa Suomessa kansallista strategiaa, jonka on tarkoitus valmistua maaliskuussa 2024.
Lisää: Aiemmat mikropiirien Euroopan tuotantoa ja Siruja Suomesta -hanketta käsitteleviä uutisia Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI).
Aloituskuva: Tampereen yliopiston professori Timo Hämäläinen