Uusia keinoja virheettömään kvanttilaskentaan

Aalto-yliopiston tutkijat ovat todistaneet kokeissaan kvanttitietokonetta häiritsevien kvasihiukkasten katoamisen. Parittomat elektronit pysyivät kokeissa poissa sekunteja, mikä on enemmän kuin tarpeeksi suprajohtavan kvanttibitin operaatioiden tekemiseen. Tulos onkin merkittävä askel kohti tulevaisuuden virheettömästi toimivia kvanttitietokoneita.

Elektronit käyttäytyvät kuin tsunamiaallot

Valtamerien tsunamien kaltainen ilmiö on nyt löydetty  kaksiulotteisista elektronirakenteista kuten grafeeneista kansainvälisessä yhteistyössä. Tulosten perusteella saatetaan pystyä selittämään jopa suprajohtavuuden syntyä.

Suomi kehittää suorajohtavuutta kvanttiprosessoreihin

Valtiollinen tutkimuskeskus VTT on mukana Euroopan ensimmäisessä teollisuusvetoisessa hankkeessa, jossa kehitetään komponentteja kvanttitietokoneisiin. Projektissa keskitytään suprajohtavaan teknologiaan, joka on yksi lupaavimpia ratkaisuja kvanttitietokoneiden rakentamisessa.  Koko hankkeen budjetti on lähes 22 miljoonaa euroa.

Grafeeni suprajohteeksi luultua korkeammassa lämpötilassa

Hahmotelma kaksikerrosgrafeenista. Kuva: Antti Paraoanu

Nykyiset suprajohtavat ratkaisut vaativat kalliita jäähdytysjärjestelmiä, mikä on rajoittanut niiden käyttöä esimerkiksi kvanttitietokoneissa ja matkapuhelinverkkojen tukiasemissa. Nyt Aalto-yliopistossa on simuloitu tilannetta, jossa grafeeni voisi muuttua suprajohtavaksi luultua korkeammassa lämpötilassa.

Tärkeä piiriratkaisu kvanttitietokoneisiin – Suomesta

Suomessa on kehitetty uudenlainen kvanttitietokoneiden piirielementti, joka edesauttaa nopeiden tietokoneiden kehittämistä. Kuvan senttimetrin kokoisessa piisirussa on rinnakkain kaksi suprajohtavaa värähtelijää ja niihin kytketyt kvanttipiirijäähdyttimet.

Tuore fysiikan nobelisti Suomessa

Nobelin eilen julkistettuun voittajakolmikkoon kuuluva professori Michael Kosterlitz työskentelee parhaillaan Espoossa, Aalto-yliopiston Visiting Fellow -tutkijana. Muut palkitut ovat David Thouless ja Duncan Haldane.