Koneoppimisesta tehoa hiukkastörmäyttimen data-analyysiin

Hiukkasfysiikasta Helsingin yliopistossa perjantaina väittelevä Santeri Laurila etsii Cernin tutkimuskeskuksen suurimmalla LHC-hiukkastörmäyttimen datasta Higgsin bosonin sukulaishiukkasia. Koneoppimisesta haettaan myös tehoa valtavan datamäärän analysointiin.

Väitös: Aurinkokennojen elinikää voidaan parantaa

Uudenlaiset aurinkokennot menettävät tehoaan, koska niiden ikääntyessä elektrolyytti vaalenee, ja sähköiset varaukset eivät liiku kennossa enää kunnolla. Aalto-yliopiston Armi Tiihosen uudessa väitöskirjassa esitellään keinoja kennojen eliniän lisäämiseen ja testaamiseen.

Molekyyleillä kohti tehokkaampaa kvanttilaskentaa

Perinteisissä magneettiseen tallentamiseen käytetyissä materiaaleissa tieto on varastoituna ykkösinä ja nollina, mutta uudessa yksittäismolekyylimagneeteissa tieto voi olla kirjoitettuna äärettömän monena erilaisena yhdistelmänä ykkösestä ja nollasta.

Orgaanisiin valopiireihin värinsäätö

Oulun yliopistossa on kehitetty orgaanisten valoa emittoivien OLET-transistorien ja OLED-diodien värinsäätöä. Karoliina Jokinen väittelee aiheesta Oulun yliopistossa perjantaina. Aihe on vielä suhteellisen vähän tutkittu ja hyödynnetty.

Langattomien ratkaisujen turvallisuus tehtaissa

Langattoman tietoliikenteen suosio kasvaa koko ajan, joten teollisuudessakin halutaan korvata kalliit kaapelit langattomilla yhteyksillä. Teollisuudessa turvallisuus on kuitenkin erityisen tärkeää. Perjantaina Simone Soderi väittelee aiheesta Oulun yliopistossa.

IoT-laitteet joustavammin yhteen

Semanttinsen netti yhdistää IoT-laitteet entistä joustavammin, arvioidaan Oulussa perjantaina väittelevän diplomi-insinööri Jussi Kiljanderin tutkimuksissa. Väitöstyössä kehitetyt menetelmät ja teknologiat ovat osaltaan mahdollistamassa älytilojen ja esineiden internetin läpimurtoa.

Arkeologisia kaivauksia digitaalisesti?

Arkeologisen tutkimuksen teknologistuminen vaihtelee paljon, mutta alan edelläkävijät hyödyntävät jo kaikkia uusimpia teknologioita, sanoo perjantaina 4.12.2015 Oulun Yliopistolla tarkastettavassa väitöskirjassaan FM Teija Oikarinen Teos on ensimmäinen arkeologian digitalisaatiota käsittelevä väitöskirja Suomessa.

Memristoreita painamalla

Nanomateriaaleilla voidaan toteuttaa komponentteja painettavaan elektroniikkaan. Oulussa on kokeiltu memristoreiden tulostamista mustesuihkulla. Kehitettyjä magneettisia musteita voidaan käyttää esimerkiksi korkean taajuuden komponenttien kuten antennien ominaisuuksien säätöön. Pietsosähköisillä musteilla on laajalti käyttökohteita painettavassa elektroniikassa. Perjantaina Oulun yliopistolla tarkastettavassa filosofian maisteri Mikko Nelosen väitöskirjan kerrotaan miten tutkimustyön aikana syntetisoitiin  liuos, jolla on memristiivisiä eli ohjelmoitavaan resistanssiin perustuvia ominaisuuksia….