Muotoilu kirittää tuotekehitystä – tukee innovointia

Muotoilua innovaatioprosessissaan vahvasti käyttävät yritykset kehittävät myös suuremmalla todennäköisyydellä uuden tuotteen kuin vähemmän muotoiluun panostavat. Muotoiluun luottavat yritykset kehittävät myös uuden väitöstutkimuksen mukaan todennäköisemmin uutuuden maailmanmarkkinoille kuin muut yritykset.

Vaasan yliopistossa perjantaina väittelevä KTM Carita Eklund on tarkastellut aluetta taloustieteen väitöskirjassaa. Tutkimuksessa käytettiin tanskalaista innovaatiokyselyä, jossa oli tarkkoja kysymyksiä muotoilun käyttämisestä osana innovaatioprosessia vuosina 2010 ja 2012.

Väitöskirja osoittaa, että muotoilu ja muotoiluajattelu tukevat niin tuote- kuin prosessi-innovaatioita. Väitös selvittää, esimerkiksi kuinka muotoilun ja muotoiluajattelun (design thinking) käyttäminen vaikuttaa innovaatioprosessiin. Hän on myös tutkinut, kuinka aineeton pääoma ja innovaatiokyvykkyys ennustavat yritysten nopeaa kasvua.

’’Usein erehdytään ajattelemaan, että muotoilu on vain pintakoristetta uuden keksinnön päällä. Tämä ei kuitenkaan aina ole koko kuva. Muotoilu voi myös innoittaa innovaatioita ja ratkaista käytettävyysongelmia, sanoo Vaasan yliopistossa perjantaina 30. elokuuta väittelevä KTM Eklund.

Tutkimustulosten mukaan muotoilu missä tahansa innovaatioprosessin vaiheessa tukee yrityksen innovatiivisuutta, koska yrityksen innovaatiokyvykkyys on yhä tärkeämpi osa kasvua ja kilpailukykyä.

Kuva: Väitöskirjassa esitetään muotoilun ajoitusta ja voimakkuutta innovaatioprosessissa kuvan muotoiluskaalalla (design scale). Skaalan ensimmäinen taso on shaping eli muotoileminen. Tällöin muotoilu on otettu mukaan vasta loppuvaiheessa innovaatioprosessia. Keskimmäinen taso on integroitu muotoilu (integrated design), jolloin muotoilu on jo olennainen osa normaalia innovaatioprosessia. Kolmannella tasolla (central design) muotoilu ja muotoiluajattelu ovat aivan yrityksen ja sen strategian ytimessä.

Eklund osoittaa tutkimuksessaan, että markkinointi- ja johtamisosaaminen eli organisaatiopääoma ennustaa yrityksen nopeaa kasvua – ja siten uusien työpaikkojen luomista. Myös ICT-pääoma ennustaa yrityksen nopeaa kasvua.

Nopean kasvun yritykset luovat myös eniten uusia työpaikkoja taloudessa. Ne tukevat siten sekä työllisyyttä että hyvinvointivaltion rahoitusta. Lisäksi nopeasti kasvaneissa yrityksissä kasvu usein jatkuu nopeana myös tulevina vuosina. Siksi näiden yritysten tunnistaminen on tärkeää niin yhteiskunnalle kuin sijoittajillekin.

Lisää: Eklund, Carita (2019). Innovation Capabilities, Design and Cutting Edge : Innovative Growth in the 21st Century. Acta Wasaensia 426. Väitöskirja. Vaasan yliopisto (LINKKI, pdf) sekä aiemmat muotoilua käsittelleet uutiset ja artikkelit Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI).

Taustaa: KTM Carita Eklund on Vaasan yliopiston lisäksi opiskellut Mainzin , Stanfordin ja Aarhusin yliopistossa. Nykyään Eklund työskentelee tutkijana tanskalaisessa Aarhusin yliopistossa.

Kuvituskuva: Suomalainen Ouran älysormus. Valmistaja Sanmina EMS, Haukipudas

<span style=”color: #ff0000;”><strong>LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA</strong></span>

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2019/

Tärkeimmät teknologiauutiset kätevästi myös uutiskirjeenä! Tilaa (LINKKI)

LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2019/